Itä-Häme

Himmelivallankumous etenee: Lahti tuskin jää satelliitiksi, Heinolan kohtalo ratkaistaan tulevalla sote-alueella

Sote-uudistuksen edistymisestä maanantaina kertoneilla ministereillä oli hymy herkässä, vaikka moni kaivattu yksityiskohta jäi vielä hämärän peittoon.

- Matka kohti Suomen sote-mallia on edennyt. Työ voi jatkua optimistisempana kuin kuukausi-pari sitten. Olemme aika helpottuneen oloisia siitä, että meillä on ratkaisu, uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) luonnehti tunnelmiaan maanantaisen tiedotustilaisuuden jälkeen.

Hallitus ei vielä kertonut, mitkä itsehallintoalueet hankkivat sosiaali- ja terveyspalvelut toiselta alueelta tai mitkä 12 sairaalaa ovat jatkossa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä. Valtakunnallisen sairaalatoiminnan rungon muodostavat kaksitoista ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalayksikköä. Osassa nykyisiä keskussairaaloita palvelutarjonta kuitenkin ohenee, vaikka ympärivuorokautinen päivystys yhä säilyy. Niitä nimitetään satelliittiyksiköiksi.

Rehula ei ottanut kantaa siihen, onko Päijät-Hämeen keskussairaala kahdentoista laajaa päivystystä tarjoavan sairaalan joukossa.

- Se asia ratkaistaan jatkossa. Yhdelläkään numerolla ei ole vielä nimeä, Rehula vastasi Etelä-Suomen Sanomien kysymykseen Päijät-Hämeen keskussairaalan tulevaisuudesta.

Hallitus tuo lakiesityksen maaliskuussa, jossa määritellään laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön kriteerit. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan laajalla päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että se kattaa lähtökohtaisesti kaikki erikoisalat. Suppeamman päivystyksen sairaaloissa näin ei välttämättä täysin ole. Tästä voidaan päätellä, että Päijät-Hämeen keskussairaala tulee säilymään laajan päivystyksen yksikkönä.

Rehulan mukaan on mahdollista, että nyt kuntiin lausunnoille lähtevässä lakiluonnoksessa ei vielä puhuta sairaaloiden tai alueiden nimistä.

- Nimillä vai ei. Se on aidosti auki, Rehula sanoo.

Hän perustelee numeroilla etenemistä sillä, että silloin kuntia kuullaan aidosti. Päijät-Hämeessä tämä koskee Iittiä, joka saa kertoa suuntautumisestaan.

Aluesairaaloiden rooli muuttuu oleellisesti. Arvioiden mukaan Heinolasta leikkaustoiminta loppuu ja sairaala muuttuu niin sanotuksi kuntouttavaksi sairaalaksi.

Rehulan mukaan tämä keskustelu on täysin ennen aikaista, koska päätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tehdään tulevilla itsehallintoalueilla.

- Päätökset tehdään alueilla, Rehula sanoi.

Hän pitää myönteisenä, että Päijät-Hämeessä on jo lähdetty rakentamaan uutta sotea. Samalla hän korostaa, ettei tuleva lakiuudistus ole mikään sairaalalaki, vaan paljon muuta.

Myös terveyskeskusten rooli muuttuu. Niistä tulee Pöystin mukaan hyvinvointikeskuksia.

- Yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden raja-aita kaadetaan, Pöysti kertoi.

Erityisvastuualueista eli ervoista luovutaan. Viisi yliopistosairaalaa jatkavat toimintaansa.

Maanantaina ei vielä selvinnyt, kuinka asiakkaan valinnanvapaus käytännössä toteutetaan. Rehulan mukaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas valitsee itse julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan.

Rehulan mukaan rakenteilla on suomalainen malli. Hänen mukaansa Suomeen ei voida siirtää mallia mistään muusta maasta, mutta Suomen omaan malliin haetaan vaikutteita muiden maiden malleista. Siihen vaikuttavat myös käytettävissä olevat eurot.

- Tämän ratkaisun takana on sen varmistaminen, että pienet yritykset, muutaman ihmisen lääkäriasema ja fysioterapeuttien pieni yritys voi olla mukana palvelujen järjestämisessä.

Rehula toivoo, että hallituksen viesti valinnanvapauden lisäämisestä antaa uskoa siihen, että sosiaali- ja terveysalalla toimivia pieniä yrityksiä kannattaa perustaa muuallekin kuin isoihin asutuskeskuksiin.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) haluaa nimetä perustettavat 18 itsehallintoaluetta jollain muulla tavalla.

- Varmaan meidän kaikkien suussa "itsehallintoalue" on vähän jäykkä. Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että kannattaa järjestää nimikilpailu. Tiedätte, että meillä on ollut esimerkiksi läänejä, Vehviläinen kertoi.

Rehula säesti Vehviläistä.

- Hyviä nimivinkkejä otetaan vastaan, koska sote-alue ei voi olla maailman tappiin se termi, jota käytetään. Sote on lyhennelmä, tarvitaan ristiäiset, Rehula sanoi.

Vehviläinen painotti, että sote-uudistuksen ohella hallitus tekee mittavan keskittämisen, jossa 136 kuntayhtymän määrästä siirrytään 18 maakunnan hallintoon.

- Kysymyksessä on mittava himmelivallankumous, Vehviläinen sanoi.

Vehviläisen mukaan uudistus selkeyttää julkista hallintoa kansanvallan nojalla toimivaan kolmeen tasoon, jotka ovat kunnat, itsehallintoalueet, valtio. Ylintä päätösvaltaa itsehallintoalueilla käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisella itsehallintoalueella järjestetään ensimmäiset vaalit joko vuonna 2017 tai 2018.

Vehviläisen mukaan muun muassa pelastustoimen tehtävät, osa ely-keskusten tehtävistä sekä ympäristö- ja maaseutuhallinto siirtyvät maakunnille. Tavoitteena on, että uusi hallintomalli olisi valmis ensi vuoden alussa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat