Urheilu

Kummajaisesta tuli normaalia

Sauvakävelystä kasvoi hetkessä suomalaisten kestosuosikki.

Heinolan Ladun perheliikuntavastaava Vesa Nykänen ja puheenjohtaja Seppo Rautiainen kiittelevät ja kehuvat kilpaa Heinolan monipuolisia ulkoilureittejä, jotka sopivat sauvakävelyyn täydellisesti. Kuva: Janne Pussila

Sauvakävelyn läpimurrosta suomalaisten erääksi suosituimmaksi liikuntamuodoksi on kulunut 20 vuotta. Parissa vuosikymmenessä eräs lajiin liittyvä kestovitsikin on jo ehditty kaluta täysin loppuun.

– Kukaan ei enää tule kyselemään, että mihin sukset jäivät, kun olen sauvojen kanssa kävelemässä, Heinolan Ladun puheenjohtaja Seppo Rautiainen sanoo.

Parikymmentä vuotta sitten sauvojen kanssa kävelijät kohtasivat tosiaan ihmettelijöitä, vaikka liikuntamuoto saikin runsaasti julkisuutta ja nousi yhden vuoden aikana muutaman harrastajan lajista jopa puolen miljoonan suomalaisen harrastukseksi.

Nykyään sauvakävelyä harrastaa yli miljoona suomalaista, joista säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa sauvailee noin puoli miljoonaa. Maailmanlaajuisesti harrastajia on yli 10 miljoonaa. Muualla puhutaan tosin sauvakävelyn sijaan Nordic Walkingista.

Sauvakävelyn varsinaista keksijää ei voi kukaan sanoa varmaksi, sillä sauvakävely on ollut esimerkiksi hiihtäjien oheisharjoitteena jo 1940-luvulla.

Leena Jääskeläisen nimeä ei voi kuitenkaan jättää mainitsematta, sillä Viherlaakson yhteiskoulussa oltiin vuosikymmeniä aikaa edellä, kun Jääskeläinen otti sauvakävelyn liikuntatuntiensa ohjelmaan vuonna 1966, mutta nuorison hittilajia sauvakävelystä ei silloinkaan tullut. Jääskeläinen on myös ensimmäinen dokumentoitu sauvakävelijä, sillä hän osallistui vuonna 1987 Finlandia-kävelyyn sauvojen kanssa.

Vierumäen rooli nousee myös väkisinkin esiin sauvakävelyn historiaa tutkiessa, sillä Matti Heikkilä työskenteli testauspäällikkönä Suomen Urheiluopistossa sauvakävelyn kehitysvuosina. Heikkilä teki vuonna 1991 ensimmäiset puolitieteelliset testit sauvakävelyn tehokkuudesta. Syke näytti nousevan sauvakävelevillä testihenkilöillä 10–20 prosenttia korkeammaksi kuin ilman sauvoja, mutta työmäärä ei kuitenkaan testihenkilöillä tuntunut lisääntyvän. Sauvakävely tulikin seuraavien vuosien aikana tutuksi tuhansille urheiluopiston kuntotestattaville. Heikkilän mittaamat lukemat ovat edelleen pitäviä.

Samaan aikaan Suomen Latu otti Tuomo Jantusen johdolla tehtäväkseen sauvakävelyn edistämisen. Sauvanvalmistaja Exel hyppäsi kelkkaan mukaan 1996 ja seuraavana vuonna markkinoilla oli sauvakävelysauvoja.

Varsinainen räjähdys tapahtui syksyllä 1997, kun Suomen Latu aloitti ohjatut sauvakävelylenkit Helsingissä. Väki löysi paikalle ja media kiinnostui, mikä lisäsi kokeilijoiden ja harrastajien määrää entisestään. Seuraavana vuonna Suomen Gallupin tekemä kysely paljasti sauvakävelyn kokeilijoiden määrän nousseen lähes nollasta puoleen miljoonaan.

Heinolassa oltiin hyvin hajulla uuden lajin potentiaalista ja Heinolan Latu otti sauvakävelyn ohjelmistoonsa ensimmäisten joukossa vuonna 1998, jolloin Heinolassa järjestettiin ensimmäinen sauvakävelytempaus. Perinne on jatkunut siitä lähtien katkeamattomana.

Heinolan Ladun sauvakävelytempaus järjestetään jälleen sunnuntaina Latumajalla kello 9.00 alkaen. Ohjelmassa on kevyt alkuverryttely ja sauvakävelytekniikan opastusta. Tarjolla on useita reittivaihtoehtoja raviradan kilsasta aina kympin pururatalenkkiin saakka. Heinolan Ladulla on 20 paria sauvoja, joita lainataan vasta-alkajille.

Jutun lähteenä on käytetty Suomen Latua ja Moderni Nordic Walking -kirjaa.

Sauvakävely

Sauvakävelyn tekniikka

Ylävartalo on hieman etuviistossa, hartiat rentoina alhaalla ja keskivartalon lihakset aktiivisina (napa selkärankaan).

Polvet ja varpaat osoittavat eteenpäin.

Sauvat eivät tule liikaa eteen. Käsi kulkee eteen ja ylös nyrkki edellä, sauva seuraa perässä.

Sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse. 

Sauvoihin ei nojata, vaan niillä vauhditetaan suoritusta.

Sauvoja pidetään rennosti, sormia puristamatta. Irrota sormesi sauvasta aina taakse suuntautuvan työnnön aikana.

Sauvat pidetään lähellä vartaloa. Ne liikkuvat suoraan eteen ja taakse, ilman sivusuuntaista liikettä.

Askelpituus on suurempi kuin ilman sauvoja. Samalla vauhti nousee.

Lähde: sauvakävely.fi
Janne Pussila
janne.pussila@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat