Urheilu

Leijonien taustalla lukematon määrä tarinoita

Jukka Varmanen analysoi ja scouttasi Leijonien MM-kultajoukkueessa.

Leijonat saapuivat Suomeen jatkamaan mestaruusjuhlia maanantaina iltapäivällä. Kuva: Sami Kuusivirta

Leijonien MM-kultajoukkueesta löytyy myös heinolaista väriä, sillä Suomen videovalmentajana toimi Jukka Varmanen.

Bratislavan lentokentältä maanantaiaamuna puhelimitse tavoitettu Varmanen kertoo, että mestaruushumu on jatkunut loppusummerista lähtien.

– Täällä on paljon suomalaisia, joten spontaaneja aplodeja ja kannustusta on tullut koko ajan. On hienoa, että jääkiekko kiinnostaa ihmisiä ja se herättää näin suuria tunteita. Näin mahtavan kokemuksen kuvaamiseen ei vielä oikein löydy sanoja, Varmanen sanoo ja taustalta kuuluu pitkin Suomenkin turuja ja toreja kaikuneita Suomi-huutoja.

Varmanen kertoo, että mestarit juhlivat voittoa hyvin perinteisin menoin.

– Siinä hetken aikaa juhlittiin pukuhuoneessa ja kävimme joukkueen kanssa syömässä. Meille oli ravintola varattuna, joten saimme olla siellä ihan omalla porukalla ja nauttia siitä, mitä saimme aikaan. Nyt lähdemme Helsinkiin ja kohti uusia seikkailuja.

Ennen uusia seikkailuja palataan kuitenkin hetkeksi muutaman viime viikon aikana tapahtuneeseen, mitä voidaan oikeutetusti kuvailla sanalla ihme. Varmanen liittyi joukkueeseen juuri kisojen kynnyksellä. Hänen tehtävänsä joukkueessa oli scoutata vastustajia ja tehdä Suomen pelien aikana analyysejä pelin kulusta sekä raportoida siitä päävalmentajalle. Varmanen oli myös otteluissa valmiina informoimaan valmennusta esimerkiksi tuomioiden haastamisesta. Tehtävä oli Varmaselle tuttu juttu, sillä yksi osa hänen työtään Vierumäen kansainvälisen jääkiekon kehityskeskuksen asiantuntijana on kaikkien maajoukkueiden pelien analysointi, seuranta ja raportointi.

Vaikka Suomen pelitapa oli varmasti täydellinen tuolle joukkueelle ja vastustajan pelitapa otettiin aina huomioon, oli ratkaisevilla hetkillä lopulta kyse jostain muusta. Kun kanadalaiset takoivat finaalin loppupuolella kiekkoja kohti Suomen maalia, heittäytyivät suomalaiset laukausten eteen vailla pelkoa seurauksista, kuten he olivat tehneet koko kisojen ajan. Uhrautuminen joukkueen puolesta oli myös Varmasen mukaan yksi tärkeimmistä voiton osatekijöistä, vaikka ilman kurinalaista taktista pelaamista Suomi ei olisi edes päässyt ratkaisupeleihin saakka.

– Tässä joukkueessa oli poikkeuksellista yhtenäisyyttä ja sinnikkyyttä. Uskoa omaan tekemiseen oli valtavasti, vaikka ensikertalaisia oli niin paljon mukana. Pelaajat pystyivät repimään itsestään kaiken irti, mikä näkyi esimerkiksi semifinaaliottelussa, kun olimme hetkittäin aivan äärirajoilla. Mustelmat kertovat siitä, että pelaajat olivat valmiita tekemään epämiellyttäviä asioita joukkueen puolesta. Työmoraali oli valtava eikä kenelläkään ollut isoa egoa tai tähtipelaajan statusta, vaan kaikki olivat saman arvoisia, Varmanen hehkuttaa.

Varmanen juhlii parhaillaan jo toista kertaa maailmanmestaruutta tänä vuonna, sillä hän oli osa Suomen alle 20-vuotiaiden mestaruuden voittanutta valmennustiimiä. Varmasen meriittilistalla on myös vuonna 2016 saavutettu alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruus, joten häntä voisi kutsua Kulta-Jukaksi, ellei nimi olisi jo varattu. Varmanen arvostaa Leijonat jo toistamiseen kultaan valmentanutta Jukka Jalosta korkealle niin valmentajana kuin ihmisenäkin.

– Hän on erittäin kunnioitettu ja arvostettu valmentaja, joka kommunikoi ja toimii joukkueen kanssa siten, että pelaajat tykkäävät pelata hänen joukkueissaan. Hän on yksinkertaisesti sanottuna huipputyyppi, jolla on karismaa ja hyvänlaista auktoriteettia. Oli hienoa seurata hänen toimintaansa, Varmanen luonnehtii kaimaansa.

Suomen joukkueessa oli paljon sellaisia pelaajia, joista suuri yleisö ei ollut ennen kisoja kuullutkaan. Vaikka Varmanen on niin suomalaisen jääkiekkoilun ytimessä kuin mahdollista, oli hänelläkin nimiä opeteltavanaan.

– Olihan siellä joitakin tuttuja nuorisomaajoukkueista, mutta lähtökohtaisesti ei heitä kovin montaa ollut, Varmanen myöntää.

Paljasjalkaisen heinolalaisen Varmasen lisäksi mestarijoukkueesta löytyy myös reilusti ohuempia Heinola-yhteyksiä, sillä erityisesti Ruotsin kaatajana kunnostautunut Sakari Manninen pelasi lyhyen jakson lainamiehenä Peliitoissa Mestistä kaudella 2013–2014. Tuolla kaudella Peliittojen valmennuksessa olleen Varmasen mukaan Peliitoissa kymmenen ottelua tehoin 4+5 pelannut Manninen on hyvä esimerkki siitä, miten pelaajan kehityskäyrä voi nousta nopeastikin kohti korkeuksia.

– Samat asiat olivat näkyvissä jo Heinolassa, mutta hän on kehittynyt siitä valtavasti. Manninen on noussut Mestiksen ja Liigan rajamailta Suomen maajoukkueen johtavien pelaajien joukkoon, mitä on ollut mahtava seurata, Varmanen sanoo.

Kultajoukkueesta myös Juhani Tyrväinen pelasi HeKissä 19 ottelun verran (2+7) kaudella 2010–2011.

Kultajoukkue on täynnä tositarinoita alasarjoissa pelipaikasta taistelleista pelureista, jotka eivät luovuttaneet, vaan ylsivät lopulta maailmanmestaruuteen saakka. Eräs mahtavimmista kehityskaarista on kapteeni Marko Anttilalla, joka kasvoi lisää pituutta vielä kisojen aikanakin.

– Aika taikuri sen kaverin olisi pitänyt olla, joka olisi osannut tällaisia tarinoita ennen kisoja kirjoittaa, kun vielä lopussa Anttila alkaa tehdä ratkaisumaaleja. Anttila on ansainnut kaiken tämän huomion ja ylistyksen, vaikka ei tällaista pyytänytkään. Pelaajat arvostavat tuollaista kapteenia todella paljon, Varmanen sanoo.

Janne Pussila
janne.pussila@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat