Urheilu

Kalifiksi kalifin paikalle

Heikki Hietanen tavoittelee paikkaa IIHF:n hallituksessa.

Heikki Hietanen vieraili hänelle tuttuakin tutummassa paikassa Vierumäellä Kansainvälisen jääkiekkoliiton kehitysleirillä. Kuva: Janne Pussila

Suomessa vuonna 2022 pelattavien jääkiekon MM-kisojen pääsihteeriksi keväällä siirtynyt Heikki Hietanen palasi hetkeksi entiselle työmaalleen Vierumäelle Kansainvälisen jääkiekkoliiton kehitysleirille.

MM-kisaprojektin vetäjäksi siirtynyt Hietanen oli Vierumäellä toimitusjohtajana vuosina 2011–2018.

Hietanen on Suomen ehdokas Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallitukseen ensi vuonna pidettävissä vaaleissa, jolloin IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola jättää sääntöjen mukaisesti hallituspaikkansa. Luvassa on suuria muutoksia, sillä myös pitkäaikainen puheenjohtaja Rene Fasel jättää paikkansa Kummolan kanssa samaan aikaan.

Hietasen ja Suomen paikka IIHF:n hallituksessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Vaikka Suomi on suuri kiekkomaa, ei se vielä takaa mitään.

– Paikoista käydään kovaa kilpailua ja esimerkiksi viimeksi viimeinen paikka ratkaistiin arvalla äänten mennessä tasan. Kaikille ei riitä paikkoja, ja vaikkapa Ruotsilla ei ole tällä hetkellä edustajaa hallituksessa, Hietanen sanoo.

Rautakanslerina tunnettua Kummolaa voidaan pitää yhtään liioittelematta suomalaisen jääkiekon kummisetänä, joka on pitänyt omiensa puolta IIHF:n hallituksessa.

Hietanen sanoo, että on erityisen tärkeää, että suomalaisten ääni kuuluisi IIHF:n hallituksessa myös Kummolan jälkeen, vaikka puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan pestit ovatkin tällä kertaa suomalaisten ulottumattomissa.

– Siellä täytyy ajatella jääkiekon etua globaalisti, mutta myös suomalaisia näkökulmia täytyy pitää esillä ja puolustaa niitä, olipa kyse sitten sääntömuutoksista tai vaikkapa turnausten pelimuodoista. Joka tapauksessa siellä tehdään pelin kannalta isoja päätöksiä, Hietanen sanoo.

Viime aikojen suurin peliin vaikuttava muutos oli toukokuussa nuijittu IIHF:n päätös siirtyä pelaamaan arvokisoja vuodesta 2022 lähtien NHL-tyylisessä pienessä kaukalossa.

NHL-kaukalo on yleensä noin 26 metriä leveä, kun Euroopassa on perinteisesti pelattu jopa neljä metriä leveämmässä kaukalossa. Kaukalon pienentäminen muuttaa peliä jopa radikaalisti, mutta ehkäpä merkittävin syy on siinä, että pelitilaa kaventamalla katsomoon mahtuu enemmän kuppipenkkejä myytäväksi.

Varsinkin suomalaiset huippuvalmentajat tyrmäsivät IIHF:n päätöksen kaukalon kaventamisesta harvinaisen selväsanaisesti. Kummola ilmoittikin viime viikolla, että päätös saatetaan vielä pyörtää ja asiaa pohtimaan perustetaan työryhmä, johon tulee kuulumaan myös valmentajia ja pelaajia.

– Kaukalon koosta päätettäessä kaikki näkökulmat eivät tulleet riittävän hyvin esille, joten asia menee uudelleen päätöksentekoon. Tämä on esimerkki asiasta, millä on hirvittävän iso merkitys koko lajille, 28 metrin kaukalonleveyden kannalla oleva Hietanen sanoo.

Eräs IIHF:n pohdinnassa oleva ikuisuusaihe on arvokisojen joukkuemäärät. Hietanen on nykyisenkaltaisten isojen kisojen kannalla, vaikka tasoerot tulevatkin alkusarjassa näkyvästi esiin.

– Täytyy muistaa, että kyse on globaalista lajista ja sen kehittämisestä. Ympäri maailmaa on menossa merkittäviä kehitysprojekteja, joille on annettava aito mahdollisuus. Esimerkiksi Kiinan jääkiekko kehittyy nyt kovaa vauhtia.

Tampereen halli valmistuu syksyllä 2021 ja kisat pelataan keväällä 2022. Hietasen mukaan aikataulu ei aiheuta ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Tampereella pelataan kisojen Suomen alkusarjan lohko, kaksi puolivälierää, välierät ja ­mitalipelit.

Tampereen Kansi-areenan jääkiekko-otteluiden yleisökapasiteetiksi on suunniteltu 13 500 katsojaa. Leijonat on juuri nyt, tai yhä edelleen, niin poikkeuksellisen haluttu tuote, että ainakin Suomen pelit tullaan myymään loppuun, vaikka lipuista pyydettäisiin kuukauden palkka ja esikoislapsi.

Viime kotikisojen lippujen hinnoittelu herätti närää, mutta kauppa kävi. Hietanen on vielä varovainen sanoissaan hinnoittelusta puhuttaessa.

– Lippujen hintoihin vaikuttaa monet asiat. Meille on kasvamassa yhä uusia nuoria pelaajia, jotka kiinnostavat yleisöä valtavasti, joten siinä mielessä tilanne on hyvä.

Viimeksi Suomessa pelattiin niin sanotut kaksoiskisat yhdessä Ruotsin kanssa vuosina 2012 ja 2013. Suomen jääkiekkoliitto kuittasi 2012 kotikisoista voittoa noin 8,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 kisojen kakkospaikkana toimimisesta noin 3,7 miljoonaa euroa.

– Tilanne oli ideaali meidän kannaltamme. Nyt meillä on myös toinen paikkakunta, joten kulut ovat korkeammat. Paljon riippuu myös siitä, miten kakkoskaupungin lipunmyynti onnistuu.

Suurin haaste onkin niin sanotun kakkoskaupungin lipunmyynti, missä Leijonia ei nähdä. Toisen kisakaupungin paikasta kisaavat Turku, Helsinki ja Jyväskylä. Hietasen mukaan päätöksiä asiasta on odotettavissa syyskuun aikana.

Suomessa järjestetään miesten MM-kisat käytännössä noin kymmenen vuoden välein. Kisojen välissä olevat jääkiekon kehitysprojektit rahoitetaan käytännössä aina kisojen tuotoilla.

– Viime kisojen tuotoilla esimerkiksi palkattiin taitovalmentajia ympäri Suomea, tuettiin jäähallihankkeita ja kehitettiin maajoukkuetoimintaa. Kotikisojen taloudellinen onnistuminen on merkittävässä roolissa siinä, että olemme huipulla, Hietanen korostaa.

Janne Pussila
janne.pussila@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat