Urheilu

Nuorisotyö ja sivistäminen olivat osa Heinolan Iskun toimintaa

Urheilu ei ole vain urheilua, vaan sen juuret ulottuvat politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin asti. Tästä on esimerkkinä vuonna 1930 perustettu Heinolan Isku. Isku liittyi heti perustamisensa jälkeen Suomen Voimistelu ja Urheiluliittoon (SVUL), joka tunnettiin porvarien urheilujärjestönä. Työläisillä oli oma järjestönsä, Työväen Urheiluliitto (TUL).

– Meidät pyrittiin pitämään erossa TUL:in alaisista toimijoista. Siihen aikaan kun aloin itse urheilla, kahtiajako oli selkeä, kertoo Maila Pakarinen Kivalterin talon rappusilla.

Pakarinen harrasti Iskun riveissä muun muassa koripalloa ja kaunoluistelua. Tiistaina hän osallistui Heinolan museon järjestämään muistelupiiriin, jossa kerättiin kaupunkilaisten menneiden vuosikymmenten urheilumuistoja.

Sota hiljensi seuratoiminnan

Iskun kunniapuheenjohtaja Oili Heikka toivoo, että urheiluseuran historia tuotaisiin lasten ja nuorten tietoisuuteen.

– Vanhemmat maksavat jäsenmaksun ja lapset tuodaan harjoituksiin, mutta seuran historia tunnetaan huonosti, Heikka sanoo.

Sodilla oli oma vaikutuksensa urheiluseurojen toimintaan. Kansalaissodan jälkeen tehtiin kahtiajako porvareiden ja työväen urheiluseuroihin. Talvi- ja jatkosota hiljensivät seuratoimintaa.

Sota-ajoista muistuttaa Iskun parhaalle urheilijalle luovutettava kiertopalkinto, joka on ollut kierrossa vuodesta 1947 lähtien. Sen ovat lahjoittaneet sodassa kaatuneiden omaiset.

Kaupunkiosastot toimivat vireästi

Kaupunginosilla oli 1940-1950-luvuilla vahva oma identiteetti. Vuonna 1954 kaupunginosat nimettiin. Silloin saivat alkunsa Keskikaupungin Haka, Tommolan Tarmo, Plaanin Pommi, Jyrängön Jyry, Sinilähteen Sisu, Niemelän Naseva ja Veljeskylän Voima. Kaupunkiosastoilla oli tapana kisailla toisiaan vastaan milloin missäkin lajissa.

Vuosien varrella Iskun lajikirjo on muuttunut. Alun perin seurassa harjoitettiin yleisurheilun lisäksi muun muassa suunnistusta, painia ja luistelua. Sittemmin moni laji erkani Iskusta omaksi seurakseen. Oili Hoikka kertoo tiedustelleensa muistelupiiriä varten ajantasaisen luvun Heinolassa nykyään toimivista urheiluseuroista: niitä on tällä hetkellä 47 kappaletta.

Perhe maksoi vain urheiluvälineistä

Tiistain muistelupiirissä kuultiin useammastakin suusta sama lause: ennen urheilu ei tarkoittanut pelkästään järjestettyjä harjoituksia, vaan kyse oli elämäntavasta.

– Ennen otettiin räpylä ja maila pyöräntarakalle ja käytiin keräämässä peliporukka. Sitten pelattiin. Kokoonnuimme usein Hämeenkadulla ja ortodoksikirkon viereisellä pellolla. Ei siihen sen kummempaa järjestelyä tarvittu, muistelee Lauria Palmu.

Järjestettyjä harjoituksiakin toki oli. Ennen niistä ei peritty maksua, vaan perheiden kontolle jäivät ainoastaan harrastusvälineiden hankinnasta koituvat kustannukset. Oili Hoikka korostaakin urheiluseuran merkitystä nuorisotyön tekijänä ja kansan sivistäjänä.

Menneinä vuosikymmeninä urheilun suorituspaikoista ei oltu niin nuukia. Maaherranpuiston pitkä käytävä toimi milloin juoksuratana, milloin pesäpallokenttänä. Joskus kävi niin, että pallo kimposi väärään suuntaan ja rikkoi jonkun lähitalon ikkunan.

– Jos näin kävi, äänestettiin kaikkein kiltein pelaaja hakemaan pallo pois, naurahtaa Martti Pakarinen.

Hiihtokisoja pidettiin joskus jopa keskellä kaupunkia, esimerkiksi vuonna 1926 hiihtäjät lähtivät matkaan keskeltä Siltakatua.

90-vuotisjuhla tiedossa ensi vuonna

Ennen ei ollut varaa nipottaa myöskään kyydeistä. Liisa Kossila muistaa kilpailumatkat, jotka taitettiin 1940-1950-luvuilla kuorma-auton lavalla.

– Aluksi lavalla ei ollut suojana mitään, myöhemmin sen päälle asetettiin pressu, Kossila kertoo.

Hän muistaa, että matkat olivat aina hauskoja tapahtumia. Usein tien päällä laulettiin.

Illanvietot, erityisesti joulujuhla, olivat iskulaisten keskuudessa odotettuja tapahtumia.

– Joulujuhla järjestettiin Kodinsuojassa ja sisään pääsi jäsenkortilla. Talo oli aina tupaten täynnä porukkaa, Lauria Palmu muistaa.

Perinne on jatkunut aina näihin päiviin asti ja nykyään Isku järjestää jäsenilleen puurojuhlan. Ensi vuonna seura täyttää 90 vuotta ja silloin tiedossa ovat juhlat.

– Tällä kertaa tiedossa ei ole mitään pönötystilaisuutta, vaan aiomme pitää kansanjuhlan, sanoo kunniapuheenjohtaja Oili Heikka.

Anna Onali-Ovasska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat