Uutiset

Päijäthämäläisestä sarjamurhaajasta Kerpeikkarista kaavaillaan elokuvaa - puuhamiehinä tunnetut näyttelijät

Peter Franzén aikoo ohjata Kerpeikkarista kertovan elokuvan. Kuva: Jussi Helttunen

Suositut näyttelijät ovat tekemässä Suomen ainoana sarjamurhaajana tunnetusta, päijäthämäläisestä Juhani Adaminpojasta elokuvaa, kertoo Helsingin Sanomat. Fiktiivisen elokuvan käsikirjoittaa Kari Hietalahti ja ohjaa Peter Franzén. Kerpeikkarinakin tunnettu Juhani Adaminpoika tappoi syksyllä 1849 Hämeessä 12 ihmistä viiden viikon sisällä.

- Tulossa on kattava psykologinen trilleri, Franzén kertoo HS:lle.

Työnimellä Kerpeikkari kulkevan elokuvan ensimmäinen käsikirjoitusversio on valmis. Jos rahoitus järjestyy, kuvaukset voivat käynnistyä aikaisintaan vuoden päästä.

Suomen elokuvasäätiö on tukenut hanketta jo 20 000 euron kehittämistuella.

Juhani Adaminpojan tarinaa on tehnyt tunnetuksi historioitsija Teemu Keskisarjan kirjoittamassaan elämäkerrassa. Silti harva suomalainen tietää tarinaa.

Julma tappaja ei katunut

Juhani Adaminpoika oli syntynyt Asikkalan Vesivehmaalla heinäkuussa 1826. Pojan isä tappoi itsensä ja piikana työskennellyt äiti sai kirkollisen tuomion salavuoteudesta.

Juhania kasvattivat välinpitämättömät isovanhemmat ja väkivaltainen isäpuoli, kunnes poika karkasi maailmalle 14-vuotiaana.

21-vuotiaana Juhani jäi ensimmäisen kerran kiinni näpistyksistä ja hevosvarkaudesta. Käräjäreissulla hän pakeni, ja päätyi asumaan Lammille tunnettuun rikollistaloon.

Ensimmäiset murhat Juhani tekikin Lammilla. Hän tappoi Helisevän torpassa Erik Martinpojan ja Eeva Antintyttären ryöstön yhteydessä. Vain muutamaa päivää myöhemmin hän tappoi oman perheensä, ilman näkyvää motiivia. Äidin ja isäpuolen lisäksi hän tappoi 11-vuotiaan sisarpuolensa ja 15-vuotiaan velipuolensa.

Juhani Adaminpoikaa alettiin kutsua Kerpeikkariksi. Nimi tulee ruotsin sanasta skarprättare, teloittaja. Hän nousi pian yhdeksi Suomen ensimmäisistä julkkiksista. Hän käytti usein liioiteltua väkivaltaa eikä empinyt kajota lapsiin, naisiin tai puolustuskyvyttömiin vanhuksiin.

Tekojaan Kerpeikkari ei katunut oikeastaan missään vaiheessa.

Muurattiin elävältä

Kuolemanrangaistuksesta oli Venäjällä käytännössä luovuttu 1800-luvun puoliväliin mennessä. Kun Kerpeikkari lopulta saatiin kiinni Padasjoella, määräsi keisari Nikolai I Heinolaan poikkeuksellisen valeteloituksen, jossa pyöveli pysäytti kirveensä kesken iskun.

Tämän jälkeen Kerpeikkari siirrettiin Viaporiin ovettomaan tyrmään istumaan raskaissa raudoissa. Hän ei pystynyt edes ojentautumaan suoraksi. Hänestä tehtiin nähtävyys, ja ihmiset kävivät katsomassa häntä ristikon läpi.

Puolitoista vuotta myöhemmin Juhani Adaminpoika kuoli tyrmässään.

Franzén ja Hietalahti vakuuttavat, että kumpikaan heistä ei aio esittää pääosaa elokuvassa, vaikka tunnettuja näyttelijöitä ovatkin.

- Olemme rooliin liian vanhoja, Franzén sanoo Helsingin Sanomille. Franzén on 45-vuotias, Hietalahti 52. Adaminpoika oli surmatöiden aikaan, syksyllä 1849 vasta 23-vuotias.

Heidi Asplund
heidi.asplund@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat