Uutiset

Pitkällinen testamenttisotku ratkesi – testamentti pätemätön, arvokas maaomaisuus meni heinolalaispariskunnalta sivu suun

KRP:n käsialatutkimuksen mukaan testamentti numero 3 oli erittäin todennäköisesti yhden testamentinsaajaksi merkityn miehen kirjoittama. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on ratkaissut erikoisen testamenttiriidan, johon liittyi satojentuhansien eurojen taloudellinen intressi.

Muutama vuosi sitten kuolleen miehen jäljiltä löytyi kolme eri testamenttia. Ensimmäisellä, viime vuosituhannella laaditulla, hän testamenttasi suuren maaomaisuutensa heinolalaiselle pariskunnalle. Toinen testamentti 2007:ltä kumosi ensimmäisen. Omaisuus siirtyisi testamentintekijän nimeä kantavalle säätiölle.

Kolmas testamentti kumosi kaksi ensimmäistä. Sen mukaan toinen tila siirtyisi ensimmäisen testamentin edunsaajille ja toinen tila kahdelle muulle heinolalaiselle. Se on päivätty puoli vuotta ennen miehen kuolemaa.

Säätiö vaati käräjäoikeudessa testamentin julistamista pätemättömäksi, koska sen toisena todistajana oli toinen testamentinsaajista. Toinen todistaja taas oli todistanut testamentin tilanteessa, jossa testamentintekijä oli jo kuollut.

Kaikki vastaajat kiistivät kanteen.

Oikeudessa kuultu mies vahvisti todistaneensa testamentin sen päiväystä myöhemmin. Testamentintekijä ei ollut ollut läsnä, vaan oli ilmeisesti siinä vaiheessa jo kuollut.

"Kelvoton väärennös"

Säätiö vetosi myös siihen, että testamentti oli väärennös.

Oikeus ei ottanut kantaa siihen, miten testamentti oli syntynyt, sillä se oli jo muotovirheen takia pätemätön. Perintökaaren mukaan testamentin todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä.

Heinolalaismiestä on epäilty myös törkeän petoksen yrityksestä väärennettyä testamenttia käyttäen. Syyttäjän mukaan mies oli aloittanut rikoksen tekemisen. Syyttäjä päätti viime kesänä olla nostamatta syytettä. Hän luonnehti tekoa "kelvottomaksi yritykseksi".

Tapauksen sekavuutta kuvastaa sekin, että kun heinolalaismiehelle selvisi testamentin numero 2 sisältö, hän toimitti perunkirjoittajalle useita erilaisia, "testamenttiin viittaavia" asiakirjoja.

Heinolalaispariskunta esitti oman kannevaatimuksen kakkostestamentin pätemättömäksi julistamisesta. Perusteluna oli, että testamentin laatinut ja toisena todistajana toiminut pankinjohtaja oli esteellinen ja että testamentintekijää oli erehdytetty ja painostettu. Oikeuden mielestä näyttöä ei ollut.

Riitely isosta maaomaisuudesta kävi kalliiksi. Heinolalaisnelikon on yhteisvastuullisesti korvattava säätiön 20 000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Nelikon omat oikeudenkäyntikulut olivat lähes 27 000 euroa.

Käräjäoikeus antoi asiassa yksipuolisen tuomion. Ratkaisu on lainvoimainen.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat