Uutiset

Kyläläiset ovat tyrmistyneet Nuoramoisten koulun lakkauttamisaikeista - " Meneekö Sysmällä hyvin, jos täällä asuvilla perheillä menee huonosti"

Sysmän valtuusto päättää kyläkoulun jatkosta toukokuun lopussa. Kyläläiset ovat keränneet koulun puolesta tuhannen nimen adressin.

Joukko Nuoramoisten koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan kokoontui tiistaina Satu Uotilan (neljäs vasemmalta) kotiin. Vanhempien mukaan lapset nähdään Sysmässä pelkkänä kulueränä. Kuva: Katja Luoma

Maalla asuminen on valinta. Ja sen valinnan ovat tehneet näiden lasten vanhemmat. Pääosin kaikki on mennyt nappiin. Maalla on turvallista ja leppoisaa. Siellä voi esimerkiksi katsella, kuinka kissat loikoilevat islanninhevosten selässä. On vapaus kutsua pihaansa vaikka bändi soittamaan, niin kuin täällä Uotilan talossa Sysmän Onkiniemellä tehtiin pari vuotta sitten. Silloin talon isäntä ja emäntä ottivat vieraita vastaan kansallispuvuissa. Sen jälkeen lapset ja aikuiset nauttivat yhdessä juutalaismusiikin konsertista.

Tänään tiistaina Uotilassa ovet ovat auki toisesta syystä. Paikalle on kutsuttu Nuoramoisten koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan. Koulu on yksi säästökohde Sysmän kunnan mittavassa talouden sopeuttamisohjelmassa. Ohjelmassa linjataan, että kuluvan valtuustokauden aikana kunnassa täytyy saada kokoon 1,5 miljoonan euron säästöt.

Uotilan talon tupaan kokoontuneet oppilaiden vanhemmat ovat tyrmistyneitä esityksestä, jonka mukaan heidän lastensa lähikoulu tulisi lakkauttaa.

- Opetusministeri kehuu Suomen koulujärjestelmää tasa-arvoiseksi, mutta se ei ole totta. Jos eskarilainen joutuu istumaan 2,5 tuntia päivässä linja-autossa päästäkseen kouluun, minusta se ei ole tasa-arvoa, sanoo talon emäntä Satu Uotila.

Perusopetus on kunnan lakisääteinen tehtävä. Eikä maalla asumisen pitäisi olla sellainen valinta, josta joutuvat kärsimään lapset. Siitä ovat yhtä mieltä kaikki paikallaolijat.

Sysmän kunnan sopeuttamisohjelma pohjautuu konsulttiyhtiö Perlaconin raporttiin. Perlaconin nettisivuilla kerrotaan, että yhtiön palveluita on käyttänyt melkein jokainen Manner-Suomen kunta. Yhtiö laatii analyyseja muun muassa säästöohjelmia ja kuntaliitoksia varten.

Perlacon laati useiden asiantuntijoidensa voimin sopeuttamisohjelman Sysmän kunnalle. Ohjelmassa etsittiin mahdollisia säästökohteita ja koulutoimi nousi osaksi analyysiä. Raportin mukaan Nuoramoisten koulun lakkauttamisesta koituisi säästöä 179 000 euroa. Säästön laskettiin kertyvän kuluvalla valtuustokaudella eli vuoteen 2021 mennessä. Oppilaiden vanhemmissa raportin luvut herättivät epäuskoa. Erityisen huomion kohteeksi joutui laskelman ensimmäinen kohta: kahden luokanopettajan vähennys: säästö 80 000 euroa.

Nuoramoisten koulun kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, että vähennys ei tarkoita potkuja. .Ketään ei irtisanota., tilaisuudessa todettiin.

Mistä säästö sitten tulee? Sitä on syytä kysyä vt. rehtori Tuula Vuoriselta. Vuorisen mukaan säästö ei tosiaan tulisi irtisanomisista vaan siitä, että nykyisten palkkakulujen päälle ei tulisi enää ylimääräisiä kuluja.

- Jos Nuoramoisten koulu jatkaa toimintaansa vanhaan tapaan, yhtenäiskoululle on muutaman vuoden sisällä palkattava kaksi uutta opettajaa, hän sanoo.

Uudet opettajat olisi palkattava eläkkeelle jäävien tilalle.

Perlaconin raportissa ei ole eritelty koulujen kuluja, toteaa Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Kitkiöjoen mukaan näin meneteltiin, koska kyse ei ole pelkästä Nuoramoisten koulusta vaan kunnan koko opetustoimesta.

- Kirkonkylän tilanne vaikuttaa Nuoramoisiin. Lapset vähenevät kirkonkylässäkin, Kitkiöjoki sanoo.

On siis katsottava kunnan lapsimäärää kokonaisuutena, ei koulu- tai kyläkohtaisesti. Esimerkiksi kohta kahden luokanopettajan vähennys: säästö 80 000 euroa perustuu siihen, että ensin on laskettu yhteen kunnan kaikki perusopetuksen oppilaat. Sitten on käytetty raakaa matematiikkaa: on laskettu, kuinka monta opettajaa tarvitaan koko oppilasmäärän opettamiseen yhdessä koulussa. Toisin sanoen arviossa on kyse henkilötyövuosista.

Raportin laatinut konsultti Jaro Koikkalainen Perlaconilta kuvailee metodia puhelimitse näin:

- Ajatellaan, että kunnassa on sata oppilasta. Palkkakustannuksia tarkastellen on aivan eri asia, opettaako heitä neljä vai viisi opettajaa.

Nuoramoisissa tällä hetkellä 43 lasta ja neljä opettajaa. Yhtä opettajaa kohti lapsia on siis kymmenkunta. Yhtenäiskoulussa opetusryhmät ovat suurempia.

Koikkalaisen mukaan on tutkittu, että valtakunnallisesti henkilöstökulut muodostavat 70 prosenttia sivistystoimen menoista. Siksi hän ehdotti koulujen yhdistämistä ja neljän henkilötyövuoden vähentämistä. Ehdotus perustuu oppilasennusteeseen, jonka mukaan lapsimäärä Sysmässä vähenee tulevina vuosina jyrkästi. Tämän seikan takia henkilöstön määrä on otettava tarkasteluun.

Marketta Kitkiöjoki vahvistaa Koikkalaisen näkemyksen.

- Palkoistahan tässä on kyse, Kitkiöjoki sanoo.

Konsultin esiintyminen kuulemistilaisuuksissa ei vakuuttanut kyläläisiä. Koska hänen taustaansa ei ole tuotu julki, esitellään se lyhyes-ti tässä: Koikkalainen kertoo valmistuneensa filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta. Hän on toiminut muun muassa historian 29ja yhteiskuntaopin opettajana. Työkokemusta hänellä on noin 25 vuoden ajalta sekä peruskoulusta että lukiosta.

Mutta nykyistä työnantajaansa hän ei haluaisi kertoa julkisuuteen. Syyksi hän kertoo konsultin työn aiheuttamat negatiiviset mielikuvat. Koikkalaisen mukaan hänen esiintymisensä Perlaconin konsulttina saattaisi vahingoittaa hänen työnantajansa mainetta.

Se ei välttämättä ole turha pelko. Koikkalainen toimii rehtorina ammattioppilaitoksessa, joka tarjoaa koulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille eli esimerkiksi kehitysvammaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville. Tätä taustaa vasten on erikoista, millaisen ehdotuksen Koikkalainen antoi Sysmän kunnan erityisopetuksen järjestämiseksi. Hänen mukaansa Sysmään riittäisi yksi erityisopetusryhmä, johon koottaisiin oppilaita 1.-9.-luokilta. Sysmäläiset erityisopettajat tyrmäsivät ehdotuksen.

Näin jälkikäteen Koikkalainen kommentoi näkemystään harvasanaisesti.

- Ehdotukseeni ei kannata takertua, koska sitä ei hyväksytty Sysmässä. Konsultin työ on onnistunut silloin, kun virkamiehet tarkastelevat ehdotuksia kriittisesti. Vaikka niitä ei käytettäisi sellaisenaan, ne voivat olla pohja päätökselle, Koikkalainen sanoo.

Hän kertoo, että mallia 1.-9.-luokkalaisten oppilaiden yhteisestä erityisopetusryhmästä on kokeiltu ainakin yhdessä kunnassa Suomessa. Kunnan nimeä hän ei kerro.

Uotilan taloon kokoontuneet vanhemmat kritisoivat kokonaisvaltaista laskentatapaa. Mitä suurempia kokonaisuuksia käsitellään, sitä helpommin tulee lipsahduksia. Yksi esimerkki sellaisesta on Nuoramoisten koulun ruokahuolto, joka kyläläisten mukaan kallistui 41 prosenttia sen jälkeen, kun se siirrettiin Attendon keskuskeittiön hoidettavaksi.

Suunnittelupäällikkö Merja Simola myönsi asian toisessa kuulemistilaisuudessa, mutta totesi samalla että kokonaisuutena ruokahuolto on kuitenkin aiempaa edullisempi. Nuoramoisissa pelätään nyt, että sama tapahtuu koko koulun mittakaavassa. Että kyläkoulun lakkauttaminen on sittenkin kalliimpi vaihtoehto kuin sen ylläpito.

Perlaconin raportissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi sitä, että koulua ei välttämättä saada myytyä. Silti säästöksi lasketaan 20 000 euroa, joka oletetaan saatavan koulun myynnistä. Huomiotta jää myös se seikka, että osa Nuoramoisten koulussa käyvistä lapsista siirtyisi koulun lakkauttamisen jälkeen todennäköisesti naapurikuntien kouluihin. Näin ollen yhtenäiskoulun oppilasmäärä olisi raportissa ilmoitettua pienempi.

- Todennäköisesti yksitoista lasta on siirtymässä toisiin kouluihin, jos lakkauttaminen toteutuu, Satu Uotila sanoo.

Vaihtoehtoja nimittäin on. Onkiniemeltä voi mennä Lusin kouluun, Ravioskorvesta Kalkkisiin. Samalla muuttuisi perheen asiointipaikkakunta ja oman kunnan palvelujen käyttö vähenisi.

Muut vaihtoehdot ovat varteenotettavia, koska jos oma lähikoulu loppuu, koulumatka pidentyisi joka tapauksessa. Virkamiesarvio koulumatkan pidentymisestä on 15 minuuttia suuntaansa eli puoli tuntia päivässä. Koulupäivä pidentyisi alakoulun oppilailla.

- Silloin pitää miettiä jo harrastuksista luopumista. Pienimmille pidentynyt matka-aika on tosi raskas, vanhemmat sanovat.

Perlaconin raportissa ei ole mainittu lainkaan päivähoidon tilannetta. Nuoramoisten koulun yhteydessä toimii päiväkoti, joka on tarkoitus lakkauttaa koulun mukana. Varhaiskasvatuspäällikkö Helena Haavistolan mukaan kirkonkylän päivähoitoyksiköt ovat tällä hetkellä lähes täynnä. Jos Nuoramoisten koulu ja päivähoidon yksikkö pistettäisiin kiinni jo syksyllä 2018, pitäisi päivähoidon lapsille löytää korvaavat tilat jostain muualta. Se vesittäisi osan koulun lakkauttamisesta kertyvistä säästöistä.

Koko koulun lakkauttamista heti tulevana syksynä jarruttaa myös eräs toinen seikka. Tuula Vuorisen mukaan yksi opettaja täytyy irtisanoa, jos koko koulu päätetään sulkea silloin. Tätä vaihtoehtoa ei todennäköisesti pidetä mahdollisena, koska jo kuulemistilaisuudessa todettiin varmalla äänellä, että ketään ei irtisanota.

Koulun jatkaminen ennallaan tai sen lakkauttaminen kertalaakista ensi syksynä ovat kaksi ääripään vaihtoehtoa. Sen lisäksi Tuula Vuorinen esittelee kaksi muuta mallia. Molemmat ovat sellaisia, joissa irtisanomisilta vältyttäisiin. Toinen vaihtoehto on, että Nuoramoisten koulun 5.-6.-luokan oppilaat siirtyisivät yhtenäiskoululle ensi syksynä. Loput oppilaat ja päivähoitolapset siirtyisivät siitä vuoden päästä. Toinen vaihtoehto on, että Nuoramoisten koulu ja päivähoito saisivat vuoden jatkoaikaa, jolloin lakkauttaminen toteutuisi syksyllä 2019.

Näistä neljästä vaihtoehdosta kaikki tai osa esitellään valtuustolle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen.

Valtuusto kokoontuu 21. toukokuuta, mutta sitä ennen on vielä paljon tehtävää. Vapun jälkeen luottamushenkilöt kokoontuvat iltakouluun, jossa sopeuttamisohjelmaa käydään läpi perusteellisesti. Perlaconin raportin lisäksi siellä esitellään yksityiskohtaisempaa tietoa: koulu- ja oppilaskohtaisia kustannuksia. Niitä on tivannut tänä keväänä kunnalta muun muassa Ravioskorvessa asuva Saija Miettinen. Hän ei saanut tietoja, koska niitä ei sillä hetkellä ollut.

Mutta pian on. Tuula Vuorinen on nimittäin saanut tehtäväkseen laskea, mitä opetus, avustajapalvelut ja koulun hallinto maksavat Nuoramoisissa ja yhtenäiskoululla. Se on työlästä, koska koulu toimii lukuvuosittain eikä kalenterivuoden mukaan. Yhtenäiskoulun osalta laskelmissa on otettava huomioon se, että aineenopettajien palkat ovat luokanopettajien palkkoja suuremmat.

Vuorisen tehtävänanto on erityinen, onhan kunta juuri saanut Perlaconilta raportin sopeuttamisohjelmasta. Raportti maksoi 12 500 euroa. Silti tärkeitä tunnuslukuja laskee lopulta kunnan oma virkamies.

Valtuutetuilla on edessään iso päätös. Jos tunteita ei oteta huomioon, päätös pohjautuu heille etukäteen annettuun pohjamateriaaliin. Uotilan talon pirtinpöydän äärellä istuu kokoomuksen entinen valtuutettu Nina Blomqvist. Hänellä on näkemystä sekä luottamushenkilön että perheenäidin roolissa. Perheenäitinä, yrittäjänä ja Ravioskorven asukkaana hän ei ymmärrä kyläkoulun lakkauttamista.

- Yrittäjänä olen tottunut mainostamaan ja puhumaan hyvää Sysmästä. Olen kertonut, kuinka maalla on kivaa. Mutta eipä meillä kohta olekaan niin kivaa täällä, Blomqvist aloittaa.

Häntä harmittaa se, että kunnasta puuttuu vastavuoroisuus. Yrittäjänä hän tekee Sysmää tunnetuksi, mutta hänen lapsensa nähdään pelkkänä kulueränä. Tulee tunne, että lapsia ei arvosteta. Ei ajatella, että heissä olisi tulevaisuus.

Perlaconin raportin tunnusluvut eivät Blomqvistin mielestä ole perusteltuja. Silti valtuutettujen täytyy tehdä päätöksensä niiden perusteella.

- Valtuutetut lähtevät siitä, että heille esitetyt luvut ja laskelmat ovat tosia. Ei heillä ole muuta mahdollisuutta.

Nuoramoisten tapauksessa päätökseen vaikuttaa myös netissä oleva kuntalaisaloite, jossa oli perjantaina 216 allekirjoitusta. Tällä nimimäärällä aloite on otettava huomioon päätöksenteossa.

Jo ennen kuntalaisaloitetta nuoramoislaiset keräsivät perinteisen adressin, johon kertyi tuhat nimeä.

Marketta Kitkiöjokea on arvosteltu hänen roolistaan säästöohjelman jääräpäisenä toteuttajana. Kritiikki on sikäli aiheetonta, että säästöjen läpivienti on kirjattu kunnanjohtajan työn tavoitteisiin. Kitkiöjoki tekee sitä, johon hänet on valtuutettu ja samalla vastuutettu.

- Kyse on siitä, onko Sysmä vielä muutaman vuoden päästä itsenäinen kunta, Kitkiöjoki sanoo.

Sopeuttamisohjelma tähtää Sysmän itsenäisyyteen, elinvoimaan ja menestykseen.

Satu Uotilan mielestä asia ei ole niin mustavalkoinen. Hän ihmettelee sitä, että Sysmällä on varaa oman valuutan perustamiseen, purkukuntoisten rakennusten ostamiseen keskustasta, Päijätsalon kehittämiseen ja kirjailijaresidenssin ylläpitoon, mutta ei lapsiin.

- Meneekö Sysmällä hyvin, jos täällä asuvilla perheillä menee huonosti, Uotila kysyy.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat