Uutiset

Heinolan uusinta kahvilaa pyörittävät maahanmuuttajat

Suomen kieli tarttuu parhaiten työtä tekemällä, ei luokassa istumalla, toteaa kotoutumiskoulutuksen johtaja Sirkka Suomi.

Duangjai Karhu Thaimaasta ja Mariana Grossman Romaniasta palvelivat asiakkaita Heimo-kahvilassa torstaina. Kuva: Sami Lettojärvi

Alku aina hankalaa. Vanha sanonta pätee maahanmuuttajien uudenmalliseen kotoutumiskoulutukseen, joka aloitettiin Heinolassa hiljattain. Uudenmalliseksi koulutuksen tekee se, että koulumaisuudesta on luovuttu. Opiskelijat eivät istu enää luokassa ja kuuntele opettajaa, vaan suomen kieltä ja kulttuuria opetellaan käytännön askareiden ohessa.

Heinolassa toiminta keskittyy tiistaina avattuun Heimo-kahvilaan, josta vastaavat kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat.

– Aluksi ihmiset olivat tosi hämmentyneitä. He odottivat pääsevänsä perinteiseen kouluun ja ihmettelivät, miten käytännön työt muka opettaisivat heitä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jouduimme vakuuttamaan heitä siitä, että tämä malli toimii, sanoo Jyränkölän setlementin koulutuspalvelujen rehtori Sirkka Suomi.

Uudessa kotoutumiskoulutuksessa on mukana tällä hetkellä parikymmentä ihmistä. Heidät on jaettu neljään eri tiimiin, jotta jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Kahvilatiimi vastaa Heimo-kahvilan toiminnasta. Kunnostustiimi entrasi kirpparilta löydetyt tuolit ja pöydät, jotka palvelevat nyt kahvilan asiakkaita.

Mediatiimi tekee Jyränkölälle muun muassa mainoksia. Puhdistuspalvelutiimi keskittyy siivoukseen.

Toimintamallin etu on, että jokaiselle saadaan tehtyä käytännön osaamisesta kertova kirjallinen todistus.

– Nykyään kaikki osaaminen pitäisi pystyä todistamaan näytöllä, josta tehdään kirjallinen todistus. Me voimme tehdä todistuksen esimerkiksi siitä, jos henkilö osaa maalata ja verhoilla vanhan tuolin, Suomi havainnollistaa.

Koulumaiseen malliin verrattuna uudenlainen kotoutumiskoulutus vaatii enemmän resursseja. Olisi tietysti helpompaa istuttaa iso ryhmä ihmisiä luokkaan, jossa yksi opettaja opettaisi. Sirkka Suomen mukaan tämä ei kuitenkaan palvele sen paremmin yksilön kuin työelämänkään etua.

– Ihmisten jakaminen eri tiimeihin vaatii enemmän opettajia. Meidän mielestämme se on kuitenkin sellainen toimintatapa, joka oikeasti edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja auttaa heitä kohti työelämää, Suomi sanoo.

Maahanmuuttajien työllistymistä pohdittiin asiantuntijaporukalla tiistai-iltana vasta avatussa Heimo-kahvilassa. Jukka Sinkkonen Päijät-Hämeen liikunnasta ja urheilusta (PHLU) kertoi yhdistyksen Litti-hankkeista, joiden avulla on työllistetty urheiluseuroihin yli 600 henkilöä. Heidän joukossaan on sekä suomalaisia että maahanmuuttajia.

Ensimmäisen hankkeen aikana työpaikan sai noin 500 henkilöä. Vain noin kymmenen työsuhdetta purettiin koeajalla, joten hanketta voi pitää erittäin hyvin onnistuneena. Sinkkosen mielestä kielitaitoa tärkeämpää on oikea asenne. Motivoitunut ihminen oppii vaikeitakin asioita.

Maahanmuuttajien vertaisohjaajana toimiva Amanj Amirnia kannustaa Suomeen tulleita kohtaamaan arkiset tilanteet rohkeasti.

– Esimerkiksi tarjoilija pärjää suhteellisen pienellä sanastolla, Amirnia sanoo.

Hän kertoo kirjoittavansa uudet sanat päivittäin ylös. Tiistaina sellaisia olivat esimerkiksi räätälöidä, suojakypärä ja mutu-tuntuma.

Anna Onali-Ovaska

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat