Uutiset

Heinolan yhdeksäsluokkalaiset pääsivät retkelle Ateneumiin - "Ainakin kivempaa kuin tavallinen koulupäivä"

Moni peruskoulunsa päättävä näki ensimmäistä kertaa Suomen taiteen klassikoita alkuperäisinä maalauksina opastetulla kierroksella. Matkan tarjosi Heinolan Taidemuseon ystävät.

Bussin takaosassa soi Muumit, Jari Sillanpää ja suomalaisia rap-hittejä. Osa matkustajista tuijottaa kännykältä Netflix-sarjoja ja tytöt letittävät toistensa hiuksia. Nyt ollaan matkalla Helsinkiin ja neljä linja-autoa on täynnä Lyseonmäen koulun yhdeksäsluokkalaisia, joille Heinolan Taidemuseon ystävät tarjoaa retken Ateneumin taidemuseoon.

– Idea reissuun tuli aktiiviselta jäseneltämme. Olimme jo pitkään miettineet, miten voisimme tukea taidekasvatusta. Olavi Kotikankaan ajatuksesta tajusimme, ettei matkan järjestäminen maksaisi maltaita, Taidemuseon ystävien puheenjohtaja Anja Vahteristo-Järvinen kertoi evästauolla.

Yli 3 000 euroa maksanut matka oli monelle yhdeksäsluokkalaiselle ensimmäinen kerta Ateneumissa ja odotukset olivat vaihtelevia.

– En ole paljon museoissa käynyt, joten odotan kivaa kierrosta. Ainakin tämä on mukavampaa kuin tavallinen koulupäivä, Sanna Laaksonen ennakoi.

Oli tosi siistiä nähdä alkuperäisiä teoksia. 9-luokan Martti Mäkinen

Kansallismaisemaa ja Pariisia

Perillä yhdeksäsluokkalaisia odottivat oppaat, jotka johdattivat heitä läpi Suomen taiteen kehityskulun 1800-luvulta alkaen. Ensimmäiseksi pysähdyttiin Werner Holmbergin Kyröskoski-nimisen teoksen äärelle. Vuonna 1854 valmistunut öljyvärimaalaus kuvastaa suomalaista kansallismaisemaa, mutta koululaisia kiinnosti teoksen tekotapa. Opas kertoi, että Holmberg teki taulun ateljeessaan luonnosteltuaan sitä ensin paikan päällä.

Suomen taiteen tarina -nimisessä näyttelyssä voi nähdä maisemia myös muualta. Esimerkkinä pysähdyttiin Albert Edefeltin Pariisin Luxembourgin puistossa -öljymaalauksen kohdalle, jossa pariisilaislapset leikkivät puistossa. Pariisi on ollut suomalaisille taiteilijoille merkittävä paikka taidekoulujen ja ilmapiirin vuoksi.

Kalevala-työt kiinnostivat eniten

Kierroksella yhdeksäsluokkalaiset innostuivat eniten Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista töistä. Kansallisromanttinen Ainon taru on joutunut mukaan Metoo-kampanjan keskusteluihin, mutta nuorten mielestä taulu on osa suomalaisille tärkeää tarustoa eikä liity tähän päivään.

– Kalevala on vähän niin kuin suomalaisten oma Raamattu. Niissä taruissa on hurjia kohtaloita ja siksi ne kolahtavat vieläkin, 9C-luokan Martti Mäkinen pohdiskeli.

Suomalaisten rakastetummaksi maalaukseksi äänestetty Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli teki vaikutuksen oppilaisiin. Taiteilija ei koskaan avannut teoksen tarinaa ja oppaan mukaan avoimeksi jätetty tulkinta tekee siitä kiehtovan.

Monien mummoloista ja kesämökkitauluista tuttu Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot yllätti alkuperäisteoksena realistisuudellaan. Opas kertoi, että lintutieteilijöiden mukaan taulun metsot ovat vasta nuoria poikasia, jotka harjoittelevat taistelua. Taustalla näkyvä koppelo on luultavasti niiden emo.

Ainutlaatuinen kokemus monelle

Kierroksen jälkeen ainakin osa oppilaista vaikutti hyvin tyytyväiseltä museon antiin.

– Opastus oli hyvä ja opin uutta. Oli tosi siistiä nähdä kirjoista tuttuja kuvia alkuperäisinä teoksina, Mäkinen jutteli.

Kuvataideopettaja Anne Isosompin mielestä oppilaille tarjottu museopäivä oli hieno juttu.

– Osalle tämä voi olla ihan ainutlaatuinen kokemus, Isosomppi kiitteli.

Heinolan Taidemuseon ystävät toivoo, että päivästä jää oppilaille hyvä muisto. Yhdistys haluaa jatkossakin satsata nuoriin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat