Uutiset

Palomiesten 24 tunnin työvuoro käynnistyy venyttelyjumpalla

Palomiehet Tatu Utriainen (vas.) ja Tomi Ollila sekä ylipalomies Vesa Jäntti pitävät venyttelyjumppaa hyödyllisenä. Kuva: Sami Lettojärvi

Vaikka palomiehet ovat fyysisesti hyvässä kunnossa, kehonhuolto on jäänyt monella vähiin. Mitä enemmän ikävuosia karttuu, sitä tärkeämpää lihashuolto on.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan yksikön ykkösvuoron palomiehet ovat vuoden ajan aloittaneet työvuoronsa 20–30 minuutin venyttelyjumpalla. Aluksi toiminta oli ohjattua, mutta nyt jokainen huoltaa kehoaan omatoimisesti sen mukaan, mikä lihasryhmä kaipaa venyttelyä.

Myös muutama ensihoitaja on innostunut venyttelemään.

On ihan eri asia venytellä kuin vain istua kahvilla.

Venyttely on yksi osa kehonhuoltoa. Se auttaa palautumaan rasituksesta ja treenistä.

Eri lihasryhmien venyttely myös vähentää vammautumisriskiä, joka palomiehen työssä on ilmeinen.

– Tästä on ollut selvästi hyötyä. Venyttelyn hyöty näkyy liikkuvuuden parantumisena. Myös olo on kevyempi, ylipalomies Vesa Jäntti summaa.

Palomies Tatu Utriainen pitää kahdeksan jälkeen aamulla alkavaa venyttelyjumppaa hyvänä herätyksenä kropalle.

– On ihan eri asia venytellä kuin vain istua kahvilla. Kroppa lähtee venytellessä hyvin käyntiin, hän kertoo.

Venyttelytuokion aikana palomiehet käyvät läpi alkaneen työpäivän tehtäviä.

Jäntti on huomannut, että kun ikää tulee, ei riitä, että pitää kunnostaan huolta vain vapaa-ajalla. Palomiesten 24 tunnin työvuoroon sisältyy tunnin liikuntahetki.

– Lihaksia ei tässä iässä enää saa kasvamaan, mutta niitä voi huoltaa, hän tuumaa.

Ruiskumestari Jarmo Valojää kertoo, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet alkavat kiusata palomiehiä etenkin iän karttuessa.

– Selkä näyttää olevan se, mikä rupeaa ensimmäisenä prakaamaan, Jäntti jatkaa.

Palomies Tomi Ollilan vapaa-ajan liikunta on jäänyt tällä hetkellä aika vähiin lapsiperheen kiireiden ja toisen työn takia.

– Nuorempana on tullut venyteltyäkin, mutta vanhemmiten se on valitettavasti jäänyt. Venyttelyä ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, hän sanoo.

Jarmo Valojää on liikkunut ikänsä. Hän harrastaa pyöräilyä, pilatesta, uintia sekä kuntosalilla ja jumpparyhmissä käyntiä.

Aikaisemmin Valojää liikkui sata lasissa. Nyt kun tahti on hiljentynyt, mies näkee auringonnousut ja -laskut ja haistaa luonnon tuoksut.

Jäntti huomauttaa, että suurin ongelma liikunnassa on ollut liian kova treenaaminen. Liikunta voi olla liian rankkaa, eikä välipäiviä malteta pitää. Jäähdyttelevän miehen kroppa ei enää palaudu entiseen tapaan.

– Ennen palautui kovasta liikunnasta päivässä, nyt se vie 2–3 päivää, hän kertoo. Myös työvuorosta palautuminen vie aiempaa kauemmin.

Venyttelyjumppaa on Heinolan toimipaikan lisäksi muillakin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen asemilla. Paavolan asemalla Lahdessa toimii liikuntaneuvoja, joka vetää jumppia kuten pilatesta ja antaa neuvoja muun muassa palautumiseen ja terveelliseen ravitsemukseen.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat