Uutiset

"Tavallisessa palvelukodissa muistisairaan käytös aiheuttaa ongelmia"

Muistisairaiden ei pitäisi joutua asumaan tavallisessa palvelukodissa, toteaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut Sisko Pietilä.

Joutsan Palvelukodin uuden toiminnanjohtajan Tiina Rengon (vas.), ja eläkkeelle jäävän johtajan Sisko Pietilän mielestä Suomeen tulisi säätää laki, johon kirjattaisiin oikeudet muistisairaille. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Muistisairaan ihmisen ei pitäisi asua tavallisessa palvelukodissa, vaan muistisairauden hoitoon erikoistuneessa yksikössä. Ja tämän oikeuden toteutumiseen tarvitaan uusi laki.

Näin sanoo Joutsan Palvelukodin toiminnanjohtaja Sisko Pietilä. Joutsan Palvelukoti on pieni, 11 asunnon yksikkö, joka on erikoistunut muistisairaiden hoitoon. Pietilä on ollut yksikön johdossa koko sen olemassa olon ajan, 23 vuotta.

Kesäkuun 12. päivä on Pietilän viimeinen työpäivä ennen lomia ja syksyllä koittavaa eläkettä. On aika luoda katsaus menneeseen ja tulevaan.

Sisko Pietilän tuntemukset tulevasta ovat osittain luottavaisia, mutta osittain niitä värittää huoli. Luottavaisuuteen löytyy syy viereisen pöydän takaa: siellä istuu uusi toiminnanjohtaja Tiina Renko. Renko erottui edukseen muiden hakijoiden joukosta muun muassa vahvalla johtamiskokemuksellaan: hän on toiminut viimeiset 16 vuotta vammaispalveluiden johtotehtävissä Jyväskylässä. Mutta samaan hengenvetoon Pietilä kertoo suurimman huolenaiheensa: hoitoyksiköiden koko kasvaa ja samassa yksikössä saattaa asua sekaisin muistisairaita ja ei-muistisairaita.

Miksi se ei käy?

– Muistisairas ihminen saattaa käydä ottamassa toisen asukkaan villatakin tai kengät. Täällä (Joutsan Palvelukodissa) se on luvallista. Hoitaja käy illalla palauttamassa tavarat oikeisiin paikkoihin. Tavallisessa palvelukodissa tällaisesta käytöksestä koituu ongelmia, koska asukkaina on myös paikkaan orientoituneita ihmisiä, Pietilä sanoo.

Aina väärässä paikassa väärään aikaan

Paikkaan orientoitunut ihminen ymmärtää, missä hän asuu ja mitä tavaroita hän omistaa. Hän kenties muistaa, mistä ja milloin on palvelukotiin muuttanut. Jos hänen tavaroitaan lainataan luvatta, siitä on täysi inhimillistä loukkaantua. Muistisairaan maailma sen sijaan on erilainen, koska hän ei ole paikkaan eikä aikaan orientoitunut.

– Jos muistisairas kokee olevansa aina väärässä paikassa väärään aikaan, onko se hyvää elämänlaatua, Pietilä kysyy.

Hoitoyksikön koko taas on olennainen siksi, että muistisairaat kuormittuvat liiallisista ärsykkeistä.

Tällä hetkellä ei ole mitään takuita, että muistisairas pääsee asumaan sairautensa hoitoon erikoistuneeseen ja riittävän pieneen yksikköön. Enää ei nähdä erikoistumisen arvoa. Juuri siksi Pietilä pitää uutta lakia välttämättömänä. Se takaisi muistisairaille tietyt oikeudet, samaan tapaan kuin vammaispalvelulaki takaa oikeuksia vammaisille.

Joutsaan tuli kerralla 60 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa

Ikäihmisten hoidossa on meneillään valtava ja valtakunnallinen murros. Pörssiyhtiöt rakentavat kymmenittäin uusia palvelukoteja. Palvelusetelit yleistyvät. Niiden ansiosta ihminen saa periaatteessa valita, mihin hän haluaa muuttaa asumaan.

Joutsaan tuli keväällä muutamassa kuukaudessa 60 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa, kun Attendo ja Esperi Care avasivat paikkakunnalle omat palvelutalonsa. Palveluseteli otettiin käyttöön samoihin aikoihin. Pietilän mielestä palveluseteli ja hoitoalan kilpailutilanne ovat parhaimmillaan hyvä yhdistelmä: ihannetilanteessa kukin löytää mieleisensä kodin. Mutta täyden yksityistämisen tielle hän ei lähtisi.

Yksityistämisessä on vaaransa. Pörssiyhtiöthän ovat olemassa sen takia, että ne tuottaisivat omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa eli osinkoja. Voittoa tehdään eniten tehostetussa palveluasumisessa. Asiantuntijalaskelmien mukaan Joutsassa on tarve noin 60:lle tehostetun palveluasumisen paikalle. Tällä hetkellä paikkoja on niinkin paljon kuin 140. Lukuun on laskettu mukaan kaikki palveluntarjoajat, myös kunta.

Sisko Pietilän mielestä laskelmat ovat oikeansuuntaisia.

– Eniten tarvetta olisi tuetulle palveluasumiselle, mutta tällä hetkellä sellaisia asuntoja on koko Joutsassa vain 16.

Tuetussa palveluasumisessa ihminen asuu omassa kodissaan, mutta kuuluu palvelutalon turvaan. Palvelutalossa voi ruokailla ja sieltä voi tilata esimerkiksi siivousapua. Omaisille tuo turvaa, kun he voivat soittaa palvelutalon henkilökunnalle jos ikäihminen ei vastaa puhelimeen.

Kellottaminen ei sovi muistisairaiden hoitoon

Joutsan Palvelukodin toiminnasta vastaa Joutsan palvelukotiyhdistys. Koska kyse on yhdistyksestä, toiminnalla ei tavoitella voittoa. Vuosien varrella palvelukoti on saanut kiitosta hoitofilosofiastaan.

– Joskus aikojen alussa ajattelin, että yksiköstä on tehtävä kodinomainen. Mutta eihän se niin mene. Kodinomaisuus ei riitä, vaan täällä jokaisella pitää olla oikea koti.

Pietilän hoitofilosofiaan ei kuulu kellottaminen. Hänestä hoitotyössä on täysin väärä lähtökohta, jos työtä johdetaan sen perusteella kuinka paljon aikaa kuhunkin tehtävään on lupa käyttää.

– Muistisairauteen liitetään usein aggressiivisuus. Ihmisestä tuleekin aggressiivinen, jos hänen tarpeitaan ei huomioida. Muistisairasta ihmistä ei voi kohdata väkisin. Jos ihminen viedään pesulle selittämättä mitä ollaan tekemässä, ihmisen luontaiset defenssit tulevat esiin ja hän voi potkia ja vastustella toimenpidettä kaikin voimin, Pietilä sanoo.

Kelloon tuijottamisesta tulee noidankehä. Jos hoitajan mielessä on päällimmäisenä tehtävään käytettävissä oleva aika, hän ei kohtaa ihmistä aidosti. Kun aito läsnäolo puuttuu, muistisairas voi kokea että hänet on sivuutettu ja kohdattu väkisin. Pietilän mielestä hoitoalalla onkin tarvetta totaaliselle ajatusmaailman tuuletukselle.

Tiina Renko on samaa mieltä.

– Täytyy miettiä, mitä asioita voisi tehdä toisella tavalla.

Anna Onali-Ovaska

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 8 viikkoa
vain 2 € / viikko!

(norm. 12,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat