Uutiset

Muuttovirta vie vanhoja Heinolaan, nuoria pois

Väestövuoto valuu Lahteen, mutta myös takaisin. Nettona Heinola vetää eniten väkeä Vantaalta, Sysmästä ja Hartolasta.

Kuva: Anssi Hietamaa

Heinolan väestö paitsi vähenee ja ikääntyy, myös vaihtuu vanhempaan. Nuoret ja nuoret aikuiset muuttavat pois, mutta vastavirta tuo tilalle runsaasti yli 50-vuotiaita.

Vuosina 2007–2016 kaupungin nettomuutto oli miinuksella vain neljässä ikäryhmässä, mutta niissä sitäkin enemmän, yhteensä 1 139 henkeä.

5–9-vuotiaiden muuttotappio oli 26, 15–19-vuotiaiden 370 henkeä, 20–24-vuotiaiden 724 ja 25–29-vuotiaiden 19 henkeä.

Kaikissa muissa ikäryhmissä kertyi muuttovoittoa, mutta yhteensä vain 678 henkeä. Eniten tulijoita oli ikäryhmissä 55–59, 60–64 ja 65–69, joista kertyi voittoa 113, 188 ja 136 henkeä.

Työikäisten määrän ennakoidaan laskevan vuoteen 2020. Perlacon-raportti

Yhteensä muuttoliike siis verotti Heinolan väestöä 461 henkeä.

Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö Perlaconin kaupungin säästöohjelman pohjaksi tekemästä raportista, joka tarkastelee myös väestön ja talouden suhdetta.

Eniten Heinolasta muutetaan Lahteen ja Lahdesta. Vuosina 2007–2016 Päijät-Hämeen pääkaupunkiin muutti 2 597 heinolalaista, Heinolaan 1 958 lahtelaista.

Seuraavaksi suurimmat lähtömuuton kohteet olivat Helsinki, Tampere ja Jyväskylä, tulomuuton lähteet Helsinki, Vantaa ja Hartola.

Heinolan ja Lahden välisen nettomuuton saldo jäi 639 henkeä Lahden puolelle. Lahden jälkeen Heinola menetti nettona eniten väkeä Tampereelle Jyväskylään ja Turkuun ja sai eniten Vantaalta, Sysmästä ja Hartolasta.

1990-luvun alun laman jälkeen Heinolan väkiluku on kasvanut vain kahtena vuonna, asuntomessuvuonna 2004 ja viimeisenä vuonna ennen Euroopan finanssikriisiä eli vuonna 2007.

Ikääntyvän väestön kuolleisuus ylittää syntyvyyden, mikä vahvistaa väkiluvun laskevaa suuntaa.

”Työikäisten määrän ennakoidaan laskevan vuoteen 2020. Myös peruskoulu- ja lukioikäisen määrä näyttäisi alenevan vuoteen 2020”, toteaa raportti.

Työikäisten väheneminen syö kaupungin verotuloja, lasten harveneminen sote-uudistuksen jälkeisiä valtionosuuksia.

Heinolan huoltosuhde – tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään – on korkeampi kuin samankokoisissa vertailukaupungeissa, lähes koko maan keskitasolla. Sen myös ennustetaan kasvavan nopeammin kuin maassa keskimäärin.

Vuonna 2007 Heinolassa oli sataa työvoimaan kuuluvaa kohti vain 59 työvoimaan kuulumatonta. Vuonna 2016 heitä oli 77, ja vuoteen 2040 mennessä luku nousee 114,3:een.

Ennuste edessä näyttää synkältä. Vuonna 2007 heinolalaisia oli 20 612, mutta nyt kaupungin väkiluku lähenee jo 19 000 asukkaan rajaa. 18 000 alittuu vuonna 2030, ja vuonna 2040 Heinolassa asuu ennusteen mukaan enää 17 334 ihmistä.

Vuonna 2016 heistä oli työikäisiä 10 127 ja eläkeikäisiä 5 892. Vuonna 2040 luvut ovat lähes tasoissa: 7 555 työikäistä ja 7 446 eläkeikäistä.

Työläisten kaupungista on tulossa eläkeläisten kaupunki. Väkiluvun laskun voi katkaista vain muuttovirran kääntäminen voitolliseksi, mutta miten?

Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat