Uutiset

Vesa Sauvala kaivoi saunan seinäkivet vanhan koivun alta

Kirvesmies ei säästellyt vaivaa ja aikaa rakentaessaan omaa rantasaunaa Ylä-Räävelin rannalle.

Virheettömäksi siloteltu ulkokuori ja viivasuorat pinnat eivät miellytä kirvesmies Vesa Sauvalan silmää. Siksi hän on rakentanut Pertunmaan Höltän kylään omannäköisensä idyllin. Ylä-Räävelin rannalla seisoo saunamökki, jonka kelohirret ovat harmaantuneet.

– Rautasulfaattikäsittelyllä hirsien pinnat saa patinoituneen näköisiksi, jos vanhoja hirsiä ei ole saatavilla. Ja useinhan niitä ei ole, kertoo Sauvala.

Mökin ulkokuori on tehty vanhan näköiseksi, mutta saunan sisällä on jotain aidosti todella vanhaa: kiukaan viereinen seinä on muurattu 1800-luvun uuninkivistä.

– Kivet ovat peräisin muutaman kilometrin päästä mummolastani. Tuvan uuni oli romahtanut ja sen päälle oli kasvanut iso koivu. Kaivoin kivet koivun juurten alta. Sen jälkeen pesin kivet ja hakkasin ne terävää kiveä vasten sopivaan muotoon.

Kirje seuraaville sukupolville

Sauvala on muurannut 33-vuotisen kirvesmiesuransa aikana useissa remonttikohteissa, mutta ikivanhojen kivien muuraus osoittautui silti omaksi taiteenlajikseen. Koska muodot eivät ole viivasuoria, piti jokaisen kiven paikka miettiä erikseen. Sen kummempia rakennuspiirustuksia Sauvala ei silti tehnyt, vaan luotti omaan silmäänsä. Laastin määrällä pystyi kompensoimaan vajaita kohtia niin, että kivet asettuivat limittäin suurin piirtein suoriksi riveiksi.

Rakenteiden alle hän jätti kirjeen seuraavia sukupolvia varten. Kirjeessä hän kertoi uuninkivien tarinan. Kylkiäisenä on kahden euron kolikko, siltä varalta jos raha on jo ehtinyt vaihtua siihen mennessä kun uuninkivet seuraavan kerran puretaan.

Kivet peräisin 1800-luvulta

Vesa Sauvalalle on tärkeää, että hänen mökkinsä rakennelmissa on jokin tarina. Uuninkivissä sellainen totisesti on. 1800-luvulla kivet lämmittivät uunia Mäntyharjun Kukonkorvessa, josta ne tuotiin Höltän kylään 1900-luvun alussa. Silloin kivet muurattiin pienen Harkkola-nimisen torpan uuniksi. Torppa valmistui vuonna 1902 ja siihen muutti asumaan vuokralle eli mäkitupalaisiksi kymmenhenkinen perhe.

Yksi perheen jäsenistä, Eeva Laaksonen, on saapunut aurinkoisena torstaipäivänä Ylä-Räävelin rannalle. Nykyisin Kuusankoskella asuva Laaksonen on Vesa Sauvalan täti ja muistaa Harkkolan torpan hyvin. Hän asui torpassa 11-vuotiaaksi asti.

– Harkkola oli hyvin pieni torppa, siinä oli vain yksi huone ja eteinen. Talvella yövyimme koko perhe torpassa, mutta kesällä me lapset menimme nukkumaan kuka minnekin. Navetanvintille tai heinälatoon, Laaksonen kertoo hymyillen.

Perhe muutti pois Harkkolasta vuonna 1947. Sen jälkeen torppa jäi kylmilleen, lahosi ja romahti. Muutama vuosi sitten Eeva Laaksonen ehdotti Vesa Sauvalalle ja tämän puolisolle Kirsi Sauvalalle uuninkivien etsimistä ja käyttämistä rakentamiseen. Sieltä ne kivet löytyivät, suuren koivun alta.

Se, että kivet koristavat nyt Sauvalan rantasaunan seinää, on edeltänyt valtavan määrän työtä. Urakkaan käytettyjä tunteja ei kannata laskea. Mutta periaate vanhojen kivien uudelleenkäytöstä oli Vesa Sauvalalle tärkeä.

– Nykyään rakennustyömailta heitetään kaatopaikalle paljon hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Itse haluan käyttää hyödyksi kaiken mahdollisen materiaalin.

Purkujätteen joukosta voi löytyä aarteita

Sauvalan mielestä hukkapätkiä ei juuri ole olemassa. Esimerkiksi saunakamarin listat hän on tehnyt lankun reunaosista, jotka jäivät tähteeksi saunanlauteita sahatessa. Jykevät kuusilauteet on sahattu tuppeen Hartolassa sijaitsevalla pienellä sahalla. Myös kattopaneelit on sahuutettu. Lauteisiin ja paneeleihin käytetyt kuuset Sauvala kaatoi itse Heinolan Marjoniemestä. Hän ei halunnut maalata tai käsitellä kattopaneeleita, vaan niissä näkyvät oksankohdat ja kuoriaisten syömät jäljet.

Terassin kattovalaisin on peräisin roskalavalta. Muutama vuosi sitten Sauvala oli remontoimassa lappeenrantalaista kapakkaa ja koppasi valaisimen mukaan purkujätteen joukosta.

Ylenpalttisen kulutuksen lisäksi Sauvalaa kismittää kiire. Se leimaa nykyään kaikkea aina rakentamisesta vapaa-ajanviettoon. Sauvalan mökillä kiire karistetaan harteilta. On aivan varmaa, että perheen juhannussaunassa vastat on sidottu perinteisesti eli ajan kanssa. Nippusiteiden käyttöön vastojen sidonnassa Sauvala tyytyy vain pyörittelemään päätään.

Anna Onali-Ovaska

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat