Uutiset

Taimenet viihtyvät Tainionvirrassa

Virran varrella syntyneet poikaset leimautuvat kotijokeensa ja oppivat myös luonnonravinnolle.

Monet osakaskunnat ja kalastualueet tuskailevat sen kanssa, että lohikalojen istutukset tuottavat heikosti. Tainionvirta ja Jääsjärvi tekevät tässä suhteessa poik­keuksen. Saaliin määrä suhteessa istutuksiin on Suomen huippua.

Hyvä tulos johtuu osaltaan siitä, että istukkaat tulevat Tainionvirran varrella toimivista kalanviljelylaitoksista.

– Nämä järvitaimenet ovat eläneet tämän joen vedessä millikkäistä poikasista asti. Ne ovat varmasti leimautuneet tähän jokeen, Tero Hutri toteaa Vanhanmyllyn kalanviljelylaitoksella.

Lammikoissa kasvavat taimenet oppivat pyydystämään myös luonnon ravintoa, eivätkä ne näe istutuksen jälkeen nälkää, vaikka nappularuokaa ei enää tulekaan.

Kalastus­lupien tuotolla voimme käyttää istutuksiin Tainionvirralla noin 20 000 euroa vuodessa. Hartolan osakaskuntien toiminnanjohtaja Kai Virtanen

Hyvä istutustulos näkyy myytyjen kalastuslupien määrässä.

– Kalastuslupien tuotolla voimme käyttää istutuksiin Tainionvirralla noin 20 000 euroa vuodessa ja saman verran alueen järviin. Tällä kalastuspaineella pyydettävää ei riittäisi ilman tuki-istutuksia, Hartolan osakaskuntien toiminnanjohtaja Kai Virtanen kertoo.

Etelä-Suomen parhaan ­lohijoen tuottamat rahavirrat eivät mene kokonaan takaisin jokeen.

– Kun kalastusvuorokausia kertyy keskimäärin 4 000 kappaletta vuodessa, siitä riittää yhteistä hyvää muillekin. Paikkakunnalle tulevat kalastajat käyttävät rahaa majoitukseen ja muihin palveluihin, Hartolan kalastusalueen puheenjohtaja Markku Salminen sanoo.

Kalastuslupien tuotolla tehtyjen istutusten lisäksi Tainionvirralla tehdään myös velvoiteistutuksia.

– Velvoiteistutukset kustantavat vesistöä kuormittavat ympäristöluvan haltijat eli turpeentuottajat, jätevedenpuhdistamoa ylläpitävä Hartolan kunta sekä kalanviljelylaitokset. Hartolan puolella velvoitekorvaukset ovat noin 2 500 euroa vuodessa. Kalanviljelylaitokset suorittavat velvoitteensa kaloina, Markku Salminen sanoo.

Kalat istutetaan Tainionvirtaan pyyntikokoisina.

– Käytämme mahdollisimman paljon järvitaimenta, jota kalastajat arvostavat eniten. Taimenistutuksia täydennämme kirjolohella, jotta saalis olisi mahdollisimman varma. Jos saalista ei tule, ei tule lupamaksujakaan, Kai Virtanen sanoo.

Pyyntikokoisten taimenien saaminen vieläpä saman vesistön varrelta on harvinaista.

– Tämän kokoista kalaa haluttaisiin istuttaa enemmän kuin sitä on saatavilla. Näin ison kalan kasvattaminen on vaativaa ja kalliimpaa, joten sitä kasvatetaan vähän. Pienten kalojen istuttaminen tuottaa huonommin, koska ne lähtevät saman tien vaeltamaan, ely-keskuksen kalastusmestari Jari Pelkonen sanoo.

Istukkaiden tulosta läheltä on monenlaista hyötyä. Paitsi että kalat ovat leimautuneet istutusvesistöön, ne eivät kärsi pitkistä kuljetuksista.

– Kun kalanviljelylaitos on lähellä, voimme tehdä istutukset pienissä erissä moniin paikkoihin. Kalastettavaa riittää tasaisesti koko kauden ajan, ja kalastajat ovat tyytyväisiä. Monissa muissa vesistöissä kalat pyydystetään nopeasti pois heti istutuksen jälkeen ja sen jälkeen on hiljaista, Kai Virtanen ja Markku Salminen toteavat.

Tainionvirralle on rakennettu kutusoraikkoja, eikä suotta.

– Meidän rantasaunan kohdalla on yksi kutusoraikko, ja siinä näkyy kaiken kokoisia taimenia, Tero Hutri kertoo.

Taimenet myös kasvavat hyvin, sillä Jääsjärvessä on runsaasti niiden ravinnoksi sopivaa muikkua ja kuoretta.

Osmo Kuisma
osmo.kuisma@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat