Uutiset

Laura Kolbe juhli Kirja-kyläpalkintoa Sysmässä

Tapahtuman tämän vuotinen dekkariteema näkyi niin myyjien valikoimissa kuin avajaispuheen sisällössäkin.

Kirjailija Leena Lehtolainen avasi Sysmän 32. Kirjakyläpäivät perjantaina Hyvien Ihmisten torilla.

Kirjakyläpäivien teemana on tänä vuonna dekkarit. Lehtolainen toi avajaispuheessaan esille dekkarikirjallisuuden historiaa Suomessa, joka ulottuu maamme itsenäistymistä pidemmälle. Yli 100 vuotta sitten dekkarit ottivat ensiaskeleitaan, ja kirjat julkaistiin Suomen kielen lisäksi usein Ruotsin kielellä. Tosin ennen sitä käännöskirjallisuutta oli julkaistu Agatha Christiestä lähtien.

– Pankin räjäytti Mika Waltari ja komisario Palmu. Palmu on kestänyt aikaa erinomaisesti ja Waltarin ironia loistaa hyvin. Palmu onkin oikeastaan suomalaisen rikoskirjallisuuden prototyyppi, Lehtolainen toteaa.

Hänen mukaansa poliisiromaanit ovat olleet vallalla dekkareissa ja kantaa otettiin eri vuosikymmenillä monella eri tasolla. Erityisesti hän mainitsee Mauri Sariolan 1950–1960 -luvuilla. Hän uskalsi kritisoida muun muassa Neuvostoliittoa, ja pääsi usealle mustalle listalle.

Lehtolainen tuo esille tapaamisen Turussa, jolloin hän keskusteli kirjailijatuttavansa kanssa Suomen turvallisuudesta. Lehtolainen muistelee todenneensa, että emme elä lintukodossa. Vain muutama päivän kuluttua siitä, tapahtui terroriteoksi luokiteltu puukotus muutaman sadan metrin päässä, maassa, jossa ei ole aikaisemmin tapahtunut terroristisia tekoja.

– Jos joku meistä kirjailijoista olisi kirjoittanut vastaavista tapahtumista, niin se olisi ollut epäuskottavaa, Lehtolainen perustelee.

Lehtolainen päättää puheensa sanoihin: Eläköön kirjallisuus, joka auttaa meitä ymmärtämään toisiamme.

Palkinto ansioituneelle tutkijalle

Kirjakyläpalkinnon sai kesäasukas Laura Kolbe, jota Sysmän Kirjakylä oy:n Pauli Leimio pitää rehellisena ja rohkeana naisena sekä hauskana seuraihmisenä. Leimion mukaan Kolben ansioluettelo on hengästyttävää luettavaa.

– Hän ehtii professorin työnsä ohella toimia tutkijana ja tietokirjailijana. Lisäksi hänellä on seitsemän luottaustehtävää, Leimio tarkentaa.

Laura Kolbe otti huomionosoituksen vastaan innolla ja kiitollisuudella ja toteaa elämänsä tärkeimmän työn olevan opettaminen.

– Kulttuuri vie sivistystä eteenpäin ja kirjan merkitys on valtava, tarkentaa Kolbe.

Lukeminen on tuoreen palkitun mukaan tärkeää ja nuoret ihmiset lukevat ehkä enemmän, kuin hän aikanaan. Toisaalta lukemisen luonne on muuttunut ja perinteisten kirjojen rinnalle on tullut digitaaliset välineet.

Hän muisteli lapsuuttaan, jolloin kodissa kirjoilla oli aina keskeinen rooli. Suhtautumistaan Sysmään ja perheen kesäpaikkaan hän luonnehti kaksijakoisena. Teini-iän jälkeen oli noin kymmenen vuoden tauko, jolloin Sysmä ei kiinnostanut.

– Sitten isänmaa kutsui ja lasten synnyttyä Sysmästä tuli uudelleen tärkeä paikka. Sysmä ja kirja liittyvät aina yhteen, Kolbe sanoo.

Kokenut kaarti kauppiaana

Hyvien Ihmisten torilla oli reilut 20 kauppiasta. Markku Eskolan Antikvariaatti Makedoniasta on osallistunut Kirjakyläpäiville jo yli 20 vuoden ajan. Tällä kertaa myytävänä oli paljon dekkareita. Eskola kertoo, että moni on ostanut kirjoja niin paljon, kuin on jaksanut kantaa.

– Tämä on tunnelmaltaan loistava tapahtuma, toisaalta myös sääherkkä. Kauppa käy hyvin ja minulla on pelkkää positiivista sanottavaa, Eskola kehuu.

Henry Virtanen Helsingistä on myös tuttu myyjä kymmenen vuoden ajalta. Hän on erikoistunut lasten kirjallisuuteen, jossa on keskitytty opetukselliseen näkökulmaan.

– Näitä ei ihan tavallisissa kirjakaupoissa ole myytävänä, toteaa yli 40 vuotta kirja-alalla työskennellyt Virtanen.

Kirjailijahaastattelut jatkuvat lauantaina, tapahtuma päättyy sunnuntaina.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat