Uutiset

Seminaari

Suomi-filmien kultapoika muistoissa

Joutsan Joutopäivillä pääsi tutustumaan Joutsassakin asuneen elokuvanäyttelijä Eino Kaipaisen elämään ja tekoihin.

Eino Kaipainen oli suomalaisten elokuvien vakiokasvo 1930-luvulta 1970-luvulle. Hänen elämäntarinaansa ja elokuvauraansa puitiin Joutsan Joutopäivien yhteydessä pidetyssä seminaarissa, jonka lopuksi esitettiin hänen tähdittämänsä Vieras mies tuli taloon vuodelta 1938.

Kaipaisen elämästä ja urasta olivat kertomassa Sisko Rytkönen ja Aarne Day Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Paikalla oli KAVIsta myös tutkija Juha Seitajärvi. Seminaarin johdantopuheenvuoron piti joutsalaislähtöinen Otto Suuronen Suomen Elokuvasäätiöstä.

Suomalaisen elokuvatuotannon kehittymistä hidasti autonomian aika. Otto Suuronen kertoi puheenvuorossaan, että suomalainen elokuva syntyi kunnolla 1930-luvulla.

– 30-luvulla syntyi tähtinäyttelijäkultti, johon myös Eino lukeutui. Hänen tiensä tähtinäyttelijäksi aloitti päärooli elokuvassa Pohjalaisia.

Suurosen mukaan Kaipaista on usein luonnehdittu rooleissaan perisuomalaiseksi, hiljaiseksi ja vakavaksi. Hän esitti usein jäyhiä ja rehtejä maalaismiehiä. Kansallisen ikonin roolissa hän oli Johan Ludvig Runeberginä.

– Eino oli näyttelijänä sekä naisten että miesten mieleen. Miehiin vetosi se, että Eino oli koruton rehellinen sankarihahmo, Sisko Rytkönen kertoi.

Poliisikomisariosta ammattinäyttelijäksi siirtynyt Kaipainen ehti tehdä uransa aikana monipuolisia rooleja. Uransa alku- ja keskivaiheilla Kaipainen oli usein hurmurin roolissa, myöhemmin hän teki myös häijympiä rooleja.

– Naisille tehtiin kyselyjä siitä, onko Eino vai Tauno Palo ihanampi, Sisko Rytkönen kertoi.

– Aiemmin oli tärkeää, että Eino ylläpiti sympaattista näyttelijäkuvaa. Sotien jälkeisissä rooleissaan hän pääsi olemaan myös häijy ja hahmogalleria laajeni, Aarne Day kuvasi.

Eino teki roolinsa ennen sotia Suomi-Filmin elokuvissa. Sotien jälkeen roolit vähenivät, mutta Eino alkoi esiintyä myös muiden yhtiöiden tuotannoissa.

– Eino ei ollut enää Suomi-Filmin ihanne tai päähenkilö, Aarne Day tiivisti.

Eino Kaipainen viihtyi Joutsassa kesäasukkaana parikymmentä vuotta ja vakituisesti hän asui paikkakunnalla kahdeksan vuoden ajan. Mökin Kaipainen hankki vaimonsa kanssa Niittyniemestä vuonna 1946. Joutsassa Kaipainen ohjasi harrastelijanäytelmiä sekä toimi paikallisessa Lions Clubissa.

Elina-vaimo jäi välillä kesämökille Einon jo lähdettyä takaisin Helsinkiin. Hän ripusti Einon suurimmat housut muka kuivumaan polun varteen pitääkseen ei-toivotut vieraat loitolla, Suuronen kertoi palan paikallishistoriaa.

Sisko Rytkönen kuvasi Kaipaisen luonnetta avuliaaksi ja ystävälliseksi.

– Hän oli aika hyvä ihmiseksi. Einon ansiosta hänen sisarenpoikansa säästyi sota-aikana kuolemantuomiolta.

Eino Kaipainen oli kulta-ajan elokuvatähti, jonka poismeno suretti monia suomalaisia kuin oman läheisen kuolema.

– Se on osoitus siitä, miten merkittävässä asemassa näyttelijät olivat kansan silmissä menneinä vuosikymmeninä, Sisko Rytkönen lopetti.

Roosa Pöyhtäri

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat