Uutiset

Heinolassa pyritään työllistämään maahanmuuttajia uuden hankkeen avulla - opetusta tehdään jalkautumalla kantaväestön pariin

Heinolassa kehitetään uusia työllistämismalleja maahanmuuttajille. Välineinä ovat muun muassa koulutus ja työkokeet.

Amanj Amirnia, Ashraf Shobak ja Avan Talabani harjoittelevat kahvila Heimossa työelämätaitoja. Kuva: Esa Arvekari

Jyränkölän Setlementti Heinolassa on saanut ensi kokemukset maahanmuuttajien työllistymistä edistävästä koulutuksesta ja työtoiminnasta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn tukema Työtaito-hanke kestää kolme vuotta. Hankkeessa on määrä tavoittaa kaikki työttömät maahanmuuttajat Heinolan alueella ja edistää heidän työhön sijoittumistaan.

– Maahanmuuttajilla on kantaväestöä suuremmat vaikeudet työllistyä. Esteinä ovat puutteet kielitaidossa ja työelämän pelisääntöjen hallinnassa. Näihin voimme kuitenkin vaikuttaa, ­toteaa projektikoordinaattori Anne Lindström.

Asiat joihin on vaikeampi vaikuttaa ovat suomalainen työkulttuuri ja työelämän asenteet.

– Tavat poikkeavat suuresti maahanmuuttajan lähtömaan olosuhteista. Näyttää, ettei asennemuuri ole korkein suomalaisyritysten johdossa vaan työntekijöiden piirissä. Maahanmuuttajien on vaikea päästä tasavertaisina työporukkaan.

"Moni maahanmuuttaja on oppinut ammatin käytännön työssä"

Työtaito-hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja kommunikaatioon, ahkeruuteen ja ammattitaitoon liittyvien ennakkoluulojen voittamiseen, Lindström toteaa.

Ongelmana on myös se, ettei pakolaisena maahan tulleilla ole todistuksia osaamisestaan. Monilla on ammattiosaamista, vaikkei siihen ole ollut virallista koulutusta lähtömaassa.

Kun oleskelu­lupa venyi, hommasin kirjat ja ryhdyin pänttäämään suomen kieltä. Vertaisohjaaja Amanj Amirnia

Kotoutettavia sijoitetaan suomalaisten työvalmennettavien porukkaan muun muassa työkokeilujen ja palkkatyön avulla.

– Kotoutuskoulutuksen tiimimalli antaa tähän mahdollisuuden. Tämä palvelee paitsi kulttuurimuurin madaltamista, myös kielen oppimista.

Hankkeessa otetaan uusi lähestymistapa myös ammattipätevyyteen.

– Moni maahanmuuttaja on oppinut ammatin käytännön työssä ja voi olla koulutetun veroinen. Annamme heille mahdollisuuden osoittaa pätevyys käytännön työkokeella, Lindström sanoo.

Hankkeessa mukanaolevat kotouttamiskoulutuksen loppuvaiheessa

Työtaito-asiakkaat tulevat Heinolassa osittain kotoutuskoulutuksen piiristä. Koulutettavissa on muun muassa kokin, sähköasentajan, autonasentajan ja kauneudenhoitoalan työtä lähtömaassa tehneitä.

Työllistämiskynnystä madalletaan antamalla opiskelijoille mahdollisuus niin sanottuihin Open Badge -osaamismerkkeihin.

– Ne ovat digitaalisia todistuksia, jotka kertovat henkilön hallitsevan käytännössä tietyn työtaidon tai ammatin. Kun opiskelija hakee työtä, voi hän liittää osaamismerkin työhakemukseensa.

Lindström toivoo työnantajien joustavan nykyistä enemmän kielitaitovaatimuksessa ja lisäävän läpinäkyvyyttä rekrytointiin.

– Mikäli työhön ei liity asiakaspalvelua, voi keskeneräiselläkin kielitaidolla päästä alkuun. Toivoisimme, että myös lyhytkestoisemmista töistä saataisiin tietoa.

Työtaito-hankkeessa mukana olevat opiskelijat ovat kotouttamiskoulutuksen loppuvaiheessa. Yksi koulutettava sekä pari muuta hankkeen asiakasta on saatu avoimille markkinoille työkokeiluun.

– Toivon mukaan talven aikana saadaan luotua työsuhteita. Se, millaisia muualle malliksi käyviä koulutuspolkuja hankkeessa löytyy, on vielä avoinna.

"Hommasin kirjat ja ryhdyin pänttäämään suomen kieltä kotona"

Tulkkina ja vertaisohjaajana toimiva iranilainen Amanj Amirnia puhuu ymmärrettävää suomea, vaikkei ole ollut päivääkään kotouttamiskoulutuksessa.

– En päässyt koulun penkille, koska oleskelulupahakemukseni käsittely on kesken.

Lue myös: Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin: oma yritys on keino saada töitä

Amirnia tuli Heinolaan vuonna 2015 Opekon vastaanottokeskukseen majoitetun pakolaisryhmän mukana.

– Kun oleskelulupa venyi, hommasin kirjat ja ryhdyin pänttäämään suomen kieltä kotona. Edistyessäni aloin tulkata muita pakolaisia käytännön asioiden hoidossa.

Työssä kielitaito vahvistui ja Amirnia pääsi Jyränkölään vertaisohjaajaksi.

Kokemusta kerätään kantaväestön parissa

Kotoutumiskoulutuksessa ei istuta vain luokkahuoneessa, vaan jalkaudutaan käytännön opetus- ja työtoimintaan kantaväestön pariin.

Näin on tapahtunut muun muassa keittiötiimin, puhdistuspalvelutiimin, kunnostustiimin ja mediapalvelutiimin toiminnassa.

– Esimerkiksi keittiötiimi työskentelee täysin suomalaisen työelämämallin mukaan, työvuoroja, asiakaspalvelua ja hygieniakoulutusta myöten, kertoo puhdistuspalvelutiimiä vetävä, kotouttamiskoulutuksen apuohjaaja Pia Valkjärvi.

Keittiötiimin pyörittämässä Jyränkölän Heimo-opiskelijakahvilassa kohdataan kantaväestöä, sillä kahvila on avoin kaikille.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat