Uutiset

Kylähullu on arvonimi

Normien rikkojat teemana perinnepiknikillä.

Kylähullut eivät ole vain unohtunutta maalaisperinnettä. Heitä on myös nykyään kaikissa yhteisöissä. Näin todettiin Joutsan perinnepiknikillä vanhan oluttehtaan raunioilla sunnuntaina.

Joutsan kirjasto on järjestänyt perinnepiknikin kymmenkunta kertaa.

– Aluksi kävelimme kirkonkylän keskustassa ja kuulimme kertomuksia kylän rakennuksista ja niissä asuneista ihmisistä. Pari viime vuotta on keskitytty ruokaperinteeseen. Ehdotuksia ensi vuoden aiheeksi otetaan vastaan, kirjasto- ja kulttuuritoimen esimies Nina Kuikka toteaa.

Kyläboheemeja tai kyläoriginaaleja on edelleen kaikissa yhteisöissä. Jokainen yhteisö määrittelee omat kylähullunsa. Elina Pylsy-Komppa

Alusta alkaen perinnepiknikkien alustajana on toiminut Elina Pylsy-Komppa, niin nytkin.

– Kyläboheemit, kyläoriginaalit tai kylähullut ovat tärkeitä ja tarpeellisia henkilöitä. He ovat hyviä puheenaiheita ja he saattavat viedä asioita eteenpäin, Elina Pylsy-komppa tiivisti.

Hullu on negatiivinen sana, jolla on tarkoitettu mielenterveydeltään järkkynyttä ihmistä.

– Sanassa kylähullu on myönteisempi sävy. Kylähullut poikkeavat jotenkin oman yhteisönsä määrittelemästä tavallisuuden normista, Elina Pylsy-Komppa totesi.

Kaikista kylähulluista ei ole tiedetty, ovatko he tyhmempiä vai viisaampia kuin muut ihmiset. Heitä on toisaalta pidetty varoittavina esimerkkinä siitä, miten käy, jos ei elä oikein. Toisaalta on kadehdittu heidän vapauttaan sanoa ja tehdä asioita eri tavalla

Yleensä kylähullut liitetään entisaikaisiin maalaisyhteisöihin, mutta Elina Pylsy-Kompan mukaan kylähullut eivät ole kadonnutta maalaisperinnettä.

– Kyläboheemeja tai kyläoriginaaleja on edelleen kaikissa yhteisöissä. Jokainen yhteisö määrittelee omat kylähullunsa. Määritelmä ei välttämättä liity mielenterveyteen. Kyläboheemi voi poiketa normista esimerkiksi erikoisen pukeutumisensa takia tai hän on muuten valinnut erilaisen elämäntavan, Elina Pylsy-Komppa totesi.

Nykyään kylähullu on arvonimi. Valtakunnallisen kylähullun valinta liittyy maaseudun elävöittämiseen.

Paikallisista kyläoriginaaleista perinnepiknikillä syntyi vilkas keskustelu. Eräs päivän päähenkilöistä oli Suonteen rannalla elänyt Verkko-Hessu. Paikalla oli ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tavanneet 1970-luvun alussa kuolleen kalastajan ja nuottamestarin.

Elina Pylsy-Komppa keräsi vuonna 2002 Verkko-Hessusta tarinoita hänet tunteneilta pylsynkyläläisiltä. Niiden pohjalta Marita Kärkkäinen käsikirjoitti näytelmän, jonka mieskonmäkeläiset esittivät vuonna 2003. Tarinoita löytyi runsaasti.

– Osa tarinoista on selvästi kiertäviä eli samoja, jotka muilla paikkakunnilla liitetään aivan muihin henkilöihin. On tavallista, että oman paikkakunnan kylähullu sijoitetaan muualta kuullun tarinan päähenkilöksi.

Päivän teemaan sopivia henkilöitä Joutsassa on ollut enemmänkin. Nina Kuikka luki aiheeseen liittyviä kaskuja kirjasta Alkaa uskoa itekki.

Heitä mainitaan myös Joutsan historiakirjassa Hannu Sinisalon kirjoituksessa paikkakunnan kulkijoista 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Nämä irtolaiset asettuivat talveksi johonkin taloon kestiksi, mutta lähtivät kesän tulle kulkemaan talosta taloon tehden pieniä työsuorituksia.

– Esimerkiksi Loko-Aku eli Aku Mutanen sai liikanimensä siitä, että hän jaksoi kävellä väsymättä kuin höyryveturi. Jos häntä pyydettiin töihin, hän sanoi, että ei ehdi, maantie on pitkä. Kylän kaikkiin juhliin hän kuitenkin ehti, kutsuttuna tai kutsumatta, Nina Kuikka referoi Joutsan kirjaa.

Osmo Kuisma
osmo.kuisma@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 8 viikkoa
vain 2 € / viikko!

(norm. 12,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat