Uutiset

Heinolan kaupungin sairauslomat taittuivat

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot vähenivät kolmanneksen.

Heinolan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät selkeään laskuun viime vuonna. Poissaoloja kertyi keskimäärin 13,8 päivää henkilöä kohden. Vuonna 2016 sairauslomapäiviä oli keskimäärin 18 per työntekijä ja sitä edellisenä vuonna 15,4.

Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauslomat ovat vähentyneet. Viime vuonna kaupungin työntekijät olivat tule-sairauksien takia pois töistä yhteensä 5 848 ja edellisenä vuonna 8 226 päivää. Vähennystä on 29 prosenttia.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen on tuoreisiin lukuihin tyytyväinen.

– Olemme panostaneet työhyvinvointiin, vuorovaikutustaitoihin, varhaiseen puheeksi ottamiseen sekä ennen kaikkea ergonomiaan ja liikuntaan, hän sanoo.

Kiire on myös tunne omassa päässä. Henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen

Kaupunki on satsannut esimerkiksi toimistojen sähköisiin työpöytiin. Suurin osa sähköpöydän halunneista on Mannisen mukaan sen myös saanut.

Erityisesti kaupunki on panostanut henkilöstönsä liikuntaan. Kaupungin työntekijöille ilmainen KKI-liikunta, Kunnossa kaiken ikää, tarjoaa jumppien ja kuntosalin lisäksi muun muassa lentopalloa ja sählyä.

– Kannustamme työntekijöitä fyysisen kunnon ja lihasvoiman kasvattamiseen. Se auttaa omalta osaltaan selviämään töissä, Manninen kertoo.

Eniten poissaoloja oli sosiaali- ja terveyspuolella, joskin siellä on myös eniten työntekijöitä. Sote-puolella sairauslomapäiviä oli viime vuonna keskimäärin 17,1 per henkilö. Vuonna 2016 sotessa oli sairauslomapäiviä keskimäärin 21,7.

– Lasku on merkittävä, Manninen sanoo.

Aiemmin arveltiin, että Heinolan sosiaali- ja terveyspuolen lisääntyneiden sairauslomien taustalla olisi yhtenä tekijänä ollut ahdistus ja epävarmuus sote-uudistuksesta.

– Nyt sote-uudistukselle jo naureskellaan. En usko, että sote enää vaikuttaa henkiseen jaksamiseen. Ihminen sopeutuu ja tottuu. Epävarmuudessa elämisestä on tullut vallitseva olotila, Manninen sanoo.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta kaupungin kotihoidossa sairastetaan edelleen paljon. Asiakkaiden kotona voi olla ahtaita tiloja eikä siellä juuri ole apuvälineitä. Silloin hyvä fyysinen kuntokaan ei aina riitä.

Kotihoidon työntekijöiden kiire vanhustenhoidossa on ollut paljon esillä julkisuudessa.

– Kiire on myös tunne omassa päässä. Kun kiireen tunne valtaa mielen, totta kai sillä on merkitystä henkiseen jaksamiseen. Silloin voi ajatella, että tekee sen minkä pystyy. Valmennusta tarvitaan siihenkin, mikä on riittävän hyvä laatutaso, Manninen sanoo.

Hengityselinsairauksissa oli viime vuonna pientä nousua. Sen sijaan vammoista ja myrkytyksistä johtuvat poissaolot vähenivät noin 250 päivällä.

Mielenterveyden ongelmista johtuvat sairauslomat lisääntyivät hieman. Osaan niistä on Mannisen mukaan vaikea vaikuttaa työpaikalla.

Myöskään syöpäsairauksista johtuviin pitkiin sairauslomiin työnantaja ei pysty vaikuttamaan.

Aiheettomat poissaolot ovat Mannisen arvion mukaan vähentyneet. Esimiehet puuttuvat toistuviin, lyhyisiin poissaoloihin nopeasti.

Heinolan kaupungin työntekijöistä 28,8 prosenttia ei ollut viime vuonna yhtään päivää pois töistä sairauden takia. Kunta-alalla vastaava luku on keskimäärin 22.

Kunta-alan keskimääräinen sairauspoissaolo oli viime vuonna 16,7 päivää.

Sairauslomien aiheuttamat kulut Heinolan kaupungille pienenivät laskennallisesti noin 1,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 8 viikkoa
vain 2 € / viikko!

(norm. 12,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat