Uutiset

Kilpikonnat Wilhelmiina ja Viivi kiinnostivat Kyläpirtillä Heinolassa

Lemmikki: Pitkäikäisen kilpikonnan ottaminen vaatii vastuuta ja huolenpitoa.

Eksoottiset eläimet -tapahtuma typistyi erilaisten esteiden takia Heinolassa perjantaina kahteen kilpikonnaan. Parivaljakolle riitti kuitenkin ihailijoita. Kirkonkylän Kyläpirtin pihaan saapui alkuillasta etenkin lapsia.

Vaikka liskoja ja käärmeitä tai useampia kilpikonnia ei tällä kertaa nähtykään, heinolalaisen Anne Ronkaisen kaksi nelivarvaskilpikonnaa, Wilhelmiina ja Viivi, kiinnostivat paikalle poikenneita.

Heinolalaiset kaksostytöt Emma ja Amanda Ekhosuehi tulivat tapahtumaan pappansa kanssa. Kotona on jo koira, mutta kilpikonnakin olisi mukava lemmikki.

– Kilpikonnaa on kiva tutkia ja seurata, kun se vaikka kaivautuu, Emma Ekhosuehi kertoi.

Vastaava tapahtuma pidettiin edellisen kerran Kyläpirtillä maaliskuussa. Silloin eläimet olivat kylmän sään takia sisällä, ja tila oli täynnä ihmisiä.

Perjantaina väkeä kävi vähemmän. Ronkainen arveli sen johtuvan siitä, että viikonlopun alkaessa ihmiset suuntaavat mökille.

– Meillä oli hieno sää ja pystyimme ulkoiluttamaan kilpikonnia. Ulkona näkee paremmin, miten kilpikonnat kävelevät. Ne voivat liikkua tosi kovaa, hän kertoo.

Kilpikonnille ei kotona riitä mikään pieni akvaario, sillä eläin tarvitsee tilaa liikkuakseen. Ronkaisen kotona konnilla on 70 neliötä tilaa vipeltää.

Tapahtuman tarkoitus oli antaa ihmisille tietoa eksoottisista eläimistä.

– Kilpikonnia ei tarvitse pelätä. Jos joku haluaa kilpikonnan, täältä saa vinkkejä, miten eläimiä hoidetaan kunnolla, Ronkainen kertoi.

Anne Ronkaista harmittaa, että ihmiset ottavat usein lemmikkieläimiä hetken mielijohteesta.

– Eläimistä pitää ottaa vastuuta. Kilpikonnat ovat pitkäikäisiä. Ne eivät ole kuten koirat ja kissat, eivätkä ne tule pyynnöstä luokse. Kilpikonnat saattavat viettää päivänsä nukkuen, hän kertoo.

Yleinen väärinkäsitys on Ronkaisen mukaan se, että kilpikonnat olisivat seura- tai laumaeläimiä.

– Ne eivät ole sosiaalisia. Kilpikonna ei tarvitse kaveria, se on yksineläjä, hän kertoo.

Ronkaisen miesystävä Jani Siltala muistuttaa, että kilpikonnista pitää huolehtia ja niitä pitää ruokkia päivittäin.

– Kilpikonna sopii ihmiselle, joka haluaa seurata eläimen olemista ja elämistä, hän sanoo.

Lapselle kilpikonna ei ole leikkikaveri. Pariskunnan mukaan sen voi ottaa lapsiperheeseen jos vanhemmat katsovat, että konnaa ei retuuteta.

– Kilpikonna stressaantuu liiasta lääppimisestä ja silittelystä, Ronkainen kertoo.

Hän alkaa jo tunnistaa omista lemmikeistään, milloin ne stressaantuvat.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat