Uutiset

Kato ei ole koko kuva

Itä-Hämeen hikevät kivennäismaat ovat satovarmoja.

Hartosenpääläinen Ari Paakkari odottaa ohrasadosta normaalia. Tähkät ovat isoja, mutta jyväkoko on jäämässä pienehköksi. Kuva: Osmo Kuisma

Otsikot kertovat katovuodesta ja vuosituhannen heikoimmasta viljasadosta. Se pitääkin paikkansa Etelä-Suomen savimailla, jotka ovat kärsineet kuivuudesta.

Sen sijaan Itä-Hämeelle tyypillisiltä hikeviltä hieta- ja hietamoreenimailta korjataan jokseenkin normaali sato.

– Hieta- ja hietamoreenimaat ovat melko satovarmoja kaikissa olosuhteissa. Ne läpäisevät vettä silloin, kun on liian kosteaa, mutta eivät ole kaikkein poudanarimpiakaan, sanoo Pertunmaan pellot hyvin tunteva ProAgria Etelä-Savon kasvinviljelyn asiantuntija Riitta Savikurki.

Ohra voi

parhaiten

Toukokuussa kylvöaikaan osunut kuiva hellekausi uhkasi tuhota viljasadon heti alkuunsa. Siihen nähden yllättävän hyvinvoivia viljakasvustoja näkyy Itä-Hämeen pelloilla.

– Täällä eniten viljellyistä kevätviljoista parhaiten voi ohra. Nopean kasvurytmin kasvi on hyödyntänyt hyvin kevätkosteuden ja lämmön. Ohran tähkät ovat kookkaita ja toivon mukaan myös jyväkoko kehittyy hyväksi, Savikurki toteaa.

Myös kaurahalmeet näyttävät hyviltä, mutta kaura ei ole voinut aivan yhtä hyvin kuin ohra.

– Kaura ei välttämättä ole kärsinyt kuivuudesta, vaan enemmänkin kirvoista tai kirvojen ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta. Kirvoja oli paikka paikoin todella paljon jo aikaisessa vaiheessa. Kun kirvat olivat kasvien tyvellä, niitä oli vaikeaa havaita. Jos rikkakasviruiskutukseen ei lisätty kirvantorjunta-ainetta, kaura on kärsinyt. Kirvoja oli myös ohralla, mutta niillä vioitus ei ole yhtä suurta, Savikurki sanoo.

Laikukkuutta on saattanut aiheuttaa myös mangaanin puutos hyvin kalkituilla mailla.

Ajankohta

ratkaisee

Kylvöajankohta on vaikuttanut paljon viljakasvustojen kehitykseen.

– Viime syksyn ja talven jäljiltä maassa oli runsaasti kosteutta, mutta toukokuun kuumuus kuivatti pellon pintaa nopeasti. Ennen toukokuun kymmenettä päivää kylvetyt viljat ehtivät hyödyntää kevätkosteutta, mutta kylvöjä päästiin tekemään yleisesti vasta äitienpäivän jälkeen. Pellot ovat kuitenkin erilaisia. Viljelijän on tunnettava peltonsa hyvin, jotta onnistuu hallitsemaan kosteutta oikein, Savikurki toteaa.

Myös hartosenpääläinen viljelijä Ari Paakkari sanoo, että oikeaa kylvöajankohtaa on vaikeaa määrittää.

– Tilanne vaihtelee eri peltolohkoilla ja jopa peltolohkojen sisällä. Kun lohkon alaosa on vielä liian kosteaa, yläosa on jo liian kuivaa.

Yleensä kylvöt pyritään tekemään mahdollisimman aikaisin, jotta kasvit voivat hyödyntää kevätkosteuden.

– Tänä vuonna tuntuu, että aikaisimmat kylvökseni kärsivät eniten kuivuudesta, mutta aivan toukokuun lopulla kylvetyt viljat ovat kehittyneet parhaiten. Ehkä ne onnistuivat hyödyntämään kesäkuun alun viileämmän jakson, Ari Paakkari sanoo.

Sadetta

nurmille

Kasvukauden lämpösumma on yksi tärkeä satoon vaikuttava tekijä.

– Viime kesänä lämpösumma oli parisataa astetta alle keskiarvon, tänä kesänä ollaan saman verran keskiarvon yläpuolella. Kasvit eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään lämpöä, ellei ole kosteutta, Savikurki toteaa.

Pitäisikö siis toivoa lisää sateita?

– Osa ohrakasvustoista on jo tuleentumisvaiheessa, joten ne eivät enää hyödy lisäkosteudesta. Eniten sadetta kaipaavat nurmet. Toisen rehusadon korjaaminen on alkamassa ja sateet turvaisivat vielä kolmannen sadon, Savikurki sanoo.

Paakkarin mukaan toisesta rehusadosta on tulossa melko hyvä.

Avustaja IHA

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat