Uutiset

Nuorisoseura kaipaa nuoria mukaan toimintaansa – "Maailma muuttuu, ja meidän pitää muuttua sen mukana"

Asikkalalainen nuorisoseura Suovola täytti alkuvuonna sata vuotta.

Juha Keto kertoi juhlassa nuorisoseuran alkutaipaleen historiasta. Seuran sihteeri Seija Rantamäki kuvassa oikealla. Kuva: Katja Luoma

Nuorisoseura Suovola perustettiin vuoden 1918 tammikuussa, reilu viikko ennen sisällissodan syttymistä. Lauantaina seurantalon sali täyttyi kansallispukuihin ja juhla-asuihin pukeutuneesta väestä, joka saapui juhlistamaan seuran satavuotista taivalta. Ohjelmassa oli muun muassa kuorolaulua ja vaiherikkaan historian läpikäyntiä.

Nuorisoseurantalo on nuorisoseuran sydän. Suovolan seurantalo rakennettiin aikanaan talkoilla, ja se valmistui vuonna 1931.

Rakentaminen oli iso ponnistus, jota varten kerättiin rahaa ja lahjoituksia. Rakentamisessa käytettiin myös lopetettavaksi määrätyn työväentalo Harjulan hirsiä.

Taloa on huollettu ja korjattu vuosikymmenten saatossa usein. Viime kesänä seinät maalattiin punamullalla talkoovoimin.

– Väkeä oli reilusti. Talo on pessyt kasvonsa, mutta lattiat pitäisi uudistaa. Ne ovat notkolla. Nyt siellä ei parane tansseja järjestää, seuran sihteeri Seija Rantamäki kertoo.

Seura oltiin jo lakkauttamassa

Suovolan toiminnan viimeisin kukoistuskausi oli 1980-luvulla, jolloin järjestettiin perinteisten tanhujen ja iltamien ohella esimerkiksi disko-iltoja nuorille. Vuosituhannen vaihteessa toiminta hiipui ja seura päätettiin lopettaa.

– Porukkamme oli niin pieni, että väsyimme. Kyläläiset kuitenkin aktivoituivat, ja päätimme jatkaa, seuran puheenjohtaja Tiina Liimatainen kertoo.

Tällä hetkellä seuraan kuuluu miltei 40 jäsentä.

– Jäseniä on tullut kivasti lisää. Olemme saaneet vähän elvytettyä toimintaa, Liimatainen sanoo.

Nuorisoseura Suovolan varapuheenjohtaja Kari Rantämäki ja puheenjohtaja Tiina Liimatainen ottivat satavuotisjuhliin saapuvat vieraat vastaan. Kuva: Katja Luoma

"Maailma muuttuu, ja meidän pitää muuttua sen mukana"

Nuorisoseurat ympäri maan kamppailevat jäsenistön ikääntymisen kanssa. Suovolan jäsenistä nuorin on vähän yli kolmekymppinen, muut ovat entisiä nuoria.

– Jäsenistömme alkaa olla jo eläkeläisporukka. Jostain pitäisi löytää nuorempaa väkeä jatkamaan työtä, Rantamäki toteaa.

Suovolassa on pohdittu erilaisia keinoja nuorten aktivoimiseksi mukaan toimintaan. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

– Maailma muuttuu, ja meidän pitää muuttua sen mukana. Täytyy yrittää keksiä jotain sellaista, mikä kiinnostaisi nuoria, Liimatainen sanoo.

Tapahtumia erityisesti kesäaikaan

Nuorisoseurantalo on yhä monen kylän tapahtumien keskipiste. Suovolan seurantalollakin järjestetään tänä vuonna parisenkymmentä tapahtumaa. On häitä, syntymäpäiviä, ylioppilasjuhlia, rippijuhlia ja konsertteja.

Vuokratuloilla pidetään seuran toimintaa yllä ja taloa kunnossa.

Nuorisoseurat

Toimintaa kolmella vuosisadalla

Nuorisoseuraliike syntyi vuonna 1881 kansallisen heräämisen ja kansan valistuksen kultakaudella.

Liikkeen aatteellisena oppi-isänä pidetään Santeri Alkiota, joka näki nuorisoseurat erityisesti maaseudun sivistys- ja puolustusliikkeenä.

Nuorisoseurat järjestivät muun muassa lukutupia ja kansanjuhlia. Myös liikunta- ja teatteriharrastukset olivat suosittuja.

Nykyisin nuorisoseuralaisista puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. Monin paikoin jäsenistö on ikääntynyt.

Nuorisoseuroihin kuuluu noin 40 000 jäsentä Suomessa. Seuroja on noin 700 ja seurantaloja noin 600.

Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat