Uutiset

Heinolan petotilanne on kontrollissa

Luonto: Heinolassa on maltillinen määrä petoja. Suurpetokannan ylläpitäminen ja eläinten havainnointi tuottavat haasteita.

Heinolan reviireille ei mahdu useita karhuja. Kuva: Timo Virtanen riistakamera

Heinolassa on tullut lähipäivinä esille kaksi suurpetotapausta, joista toinen ponnahti valtakunnallisen median klikkisuosikiksi. Petoeläinten määrä ei ole kuitenkaan ongelmallinen tai vaarallinen.

Karhu törmäsi Viitostiellä autoon, ja ilves ilmestyi mökin pihalle Palajärven lähettyvillä. Mökkinsä saunamökiltä ilvestä tarkkaillut Esko Taskinen kummasteli rohkeaa ilvestä.

– Ihmettelin, että miten se meidän pihapiirimme tuli, kun ei siellä pitäisi olla mitään houkuttelevaa, kuten kompostia. Ilves ei tuntunut pelkäävän yhtään, vaikka kohtasimme silmästä silmään. Suurikokoinen eläin oli pälyilemässä noin metrin päässä kuistimme portaista, Taskinen toteaa.

Minkä takia ilves ajautui niin lähelle asutusta?

– Petoeläimillä on yleensä kaksi syytä, että miksi ne ilmestyvät ihmisten pihoille. Ravinto tai suoja johdattelevat petoeläimet ihmisten lähelle. Tässä tapauksessa voi olla kyseessä ilveksen kova jano, kun metsät ovat kuivat, eikä sieltä löydy helposti juotavaa eläimille. Kuumuus sekä janoisuus voivat myös olla sekoittaneet ilveksen päätä, ja sitten voi käydä niin, että ilves huomaa olevansa siellä minne se ei kuulu, Heinolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Marko Erjansalo kertoo.

Heinolassa ei ole täysin tavatonta nähdä ilvestä, ja petoeläimistä ilves onkin Heinolan alueella yleisin. Heinola on sijoittunut erämaan reunamille, joten lähellä Heinolan rajapintaa voi olla paljonkin petoeläimiä.

– Etelä-Savon riistakeskuksen alueella, mihin Heinolakin kuluu, on noin 215 – 225 yli vuoden ikäistä ilvestä. Se tarkoittaa sitä, että Heinolassa olisi noin kuusi tai seitsemän ilvestä. Ilveskantojen määrittäminen on kuitenkin haastavaa, ja määrittelyt riippuvat paljon Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), joten lukema voi syksyllä olla pentuineen jopa 16 – 17 ilvestä.

Karhun törmääminen auton kanssa ylitti uutiskynnyksen ympäri Suomea, eikä syyttä. Onko karhujen takia syytä huolestua.

– Ei ole mitään syytä huoleen, ja petoeläimet pelkäävät ihmisiä enemmän, kuin ihmiset petoja. Jos ihminen joutuu karhun ja karhupoikasen väliin, niin sitten karhu käyttäytyy vaarallisesti. Toinen vaihtoehto on jos karhu on loukkaantunut, mutta nämä ovat erikoistapauksia, joita sattuu todella harvoin.

Karhujen määrä on kuitenkin ollut pienessä nosteessa.

– Karhukannan kasvu on selkeää ja havaintoja tulee viikoittain. Etelä-Savon alueella on noin 215 – 230 karhua, joten Heinolassa on noin kahdesta neljään karhua. Heinolan alueelle ei kovinkaan montaa karhua mahdu samoille reviireille.

Tarkkojen kantojen määrittäminen on kuitenkin haastavaa. Kannat ovat tärkeitä metsästyksen kannalta, jotta balanssi säilyisi hyvänä. Määriä selvitetään riistakameroiden, tassu- sekä näköhavaintojen perusteella.

– Havaintojen tekeminen on vähentynyt kun maa kaupungistuu ja peräkylät kuolevat. Pienistä kylistä saattaa tulla kesäisin havaintoja, mutta talvella ei juuri mitään. LUKEn on vaikea luottaa havaintoihin kun jo supikoiriakin sekoitetaan karhuihin, Erjansalo päivittelee.

Ilveksiä, karhuja ja pienempää riistaeläintä esiintyy Heinolassa, mutta onko susia?

– No niitä ei luojan kiitos ole täällä, eikä havaintoja ole tullut pitkään aikaan. Ahmoja meillä täällä kuitenkin on ja talven sekä kevään aikana tuli noin yhdeksän havaintoa. Kun näkee ahman, niin täytyy hieraista silmiä, on se niin harvinainen näky.

Nuutti Vihtilä

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat