Uutiset

Vieraat löysivät sahdin hedelmäisen maun

Tutkimus: Pienpanimoammattilaiset tutustuivat suomalaiseen perinnejuomaan Sysmässä ja Hartolassa.

Ilkka Miettinen, Martin Thibault, Amund Polden Arnesen, Heikki Riutta, Lars Marius Garshol, Timo Alanen ja Mika Laitinen pääsivät sysmäläisen sahdin makuun.

Sahdinvalmistuksen SM-kilpailut 4. elokuuta Karvialla aloitti sahtidelegaation matkan läpi Ruoveden, Padasjoen, Lammin, Hollolan ja Joutsan seuduilla. Matkalla oli kohteita myös muista kunnista, joissa sahti oli tuttua. Matkan isäntänä toimi jyväskyläläinen Mika Laitinen, joka on kirjoittanut kirjan perinneoluen valmistuksesta.

– Tarkoituksemme on käydä tällä vierailulla mahdollisimman monessa sahtipitäjässä. Yksi tarkoitus on saada vaikutteita suomalaisesta perinnejuomasta ja sen valmistamisesta, tarkensi Laitinen.

Sysmän kohteena oli Suomen mestaruuden reilu 10 vuotta sitten saavuttanut Heikki Riutan sahtipanimo, jossa vieraat saivat maistiaiset. Kaksi norjalaista löysi Riutan sahdista hedelmäisen maun. He myös innostuivat sen maltaisuudesta ja totesivat juoman olevan hyvä seurajuoma. Väri ja sahdin sameus hämmästyttivät vieraita, mutta maku oli maistuva.

Olkaa ylpeitä perinnejuomastanne.

– Tähän ei kyllästy, vaikka joisi koko illan, naurahti oslolainen Amund Polden Arnesen.

Norjassa sahdin sukuinen perinneolut valmistetaan toki omalla reseptillä. Riutan ja yleensäkin suomalaista sahtia he pitävät aitona suomalaisena oluena, jota ei löydy mistään muualta maailmasta.

Kaiken kaikkiaan Suomessa sahdin laatu tuntuu olevan korkea, sanoi Lars Marius Garshol, myös Oslosta.

Kanadalaiselle Montrealista tulleelle Martin Thibaultille maistui myös sahti. Hänelle Suomen vierailun kohteet kaikki olivat uusia ja odotukset tutustumismatkalle olivat suuret. Hän oli yllättynyt siitä, että sahti varsinkin juhlajuomana on yleinen tarjottava.

– Olen todennut, että Suomessa on tietynlainen sahtikulttuuri ja varsinkin maaseudulla sahti on yleistä. Olkaa ylpeitä perinnejuomastanne, muistutti Thibault.

Vieraat eivät olleet ensimmäistä kertaa kosketuksessa perinnejuomiin. Suomalainen Timo Alanen on päässyt maistamaan lähes 20 000 erilaista olutta, joista Päijät-Hämeen alueella tuotettu sahti on panimomestarin mukaan elämyksiä avartavaa.

Sahdin käyttämisessä tarvittava hiiva viritti vilkkaan keskustelun. Laitinen kertoi, että Suomessa käytetty tuorehiiva saattaa hapannuttaa sahdin nopeastikin, sillä siinä saattaa olla sahtia hapattavia bakteereja. Useimpien sahdintekijöiden mielestä tuorehiivasta tulee parempi sahti kuin kuivatulla leivinhiivalla. Oluiden käyttämisessä puolestaan käytetään pääsääntöisesti siihen tarkoitettuja hiivoja.

– Eikö tuorehiivasta voisi laboratorio-olosuhteissa eristää bakteerit, jotka saattavat aiheuttaa sahdille ei-toivottuja muutoksia, pohti Garshol.

Laitinen vastasi nopeasti, että se ei Suomessa voi olla mahdollista. Toisaalta Riutta kertoi, että säilytysastiassa sahti säilyy hiivan päällä parhaiten. Vanhaksi mennyttä sahtia voi parantaa kotikonstein esimerkiksi lisäämällä sokeripalan astiaan. Vaihtoehtoisesti vichyvesi todettiin käyttökelpoiseksi sahdin parantajana.

Matka ei ollut pelkkää maistajaiskierrosta, vaan tutkimustakin tehtiin. Kansainväliset vieraat kirjasivat itselleen käytettäväksi tietoja sahdin käyttämisestä, säilytyksestä ja valmistusaineista, jotka nekin vaihtelivat. Mika Laitisella oli mukanaan oma aromilasi, sillä hän halusi saada makuelämykset samalla tavalla tarjoiltuna. Vieraat testasivat myös sahdin ominaispainon ja alkoholiprosentin.

– Tilastoimme jokaisesta paikasta saadut prosentit ja ominaispainot käytettäväksi myöhemmin, sanoi Laitinen.

Avustaja IHA

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat