Uutiset

Vesienhoito alkaa pienistä asioista

60 vuotta: Agraarius asuu syvällä viestintäasiantuntijan sydämessä. Irma Peltola luottaa kotimaiseen elintarviketuotantoon.

Irma Peltola viihtyy kotitilallaan Tohtaassa ja odottaa piakkoin alkavaa sadonkorjuuta. Kuva: Eija Virolainen-Nurminen

Sysmäläissyntyinen Irma Peltola elää rauhallista elämää kotitilallaan Tohtaassa Rapalantien varrella ja odottelee sadonkorjuuta. Tilan pelloilla kasvaa vehnää ja ohraa, joiden puintiin päästään piakkoin.

Pelkästään sadonkorjuun odottelua elämä ei ole, vaan Peltola työskentelee Vesijärvisäätiön viestintäasiantuntijana ympäristön, vesistöjen ja erityisesti Vesijärven hyväksi. Vesijärven ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä, kun oman lähijärven Päijänteen on pääosin hyvä. Vesijärveä on muun muassa hapetettu ja hoitokalastettu ja se on yksi Suomen tutkituimpia järviä. Työ Vesijärvisäätiössä on tuonut hyviä tuloksia.

Peltola toteaa, että puhtaat vesistöt eivät ole selviö tulevaisuudessakaan, ei edes Suomessa. Vesienhoitoa tarvitaan ja se alkaa pienistä asioista. Hän vierastaa sanaa vesiensuojelu ja puhuu mieluummin hoidosta.

– Jokaiselle pitäisi olla nykyään selvää, että roskaamista luonnossa ei tehdä. Matot voi pestä järvien sijaan pesupaikoilla, särkikalat pyytää ja syödä ja isot petokalat jättää järveen hoitamaan kalastoa. Myös monien vieraslajien leviäminen rikkoo luonnon tasapainoa, toteaa Peltola.

Turhaa

syyllistämistä

Hän pitää ympäristöasioihin usein liittyvää kärjistämistä ja syyllistämistä turhana ja itse asialle vahingollisena. Yhtä ehdotonta totuutta on harvassa asiassa olemassa, on vain eri lähestymiskulmia asioihin. Parempaan tulokseen päästään kannustamalla ja yhteistyöllä. Siksi vesienhoitoa tekevien ja viljelijöiden välillä tarvitaan jatkuvaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä.

– Tutkimuspuolellakin eri osaamisalueet pitäisi yhä vahvemmin yhdistää. Ettei maaperätutkija tutki vain prosesseja maassa ja limnologi vedessä. Ei siinä luonnossakaan seinää ole välissä!

Viljelijät haluavat säilyttää peltonsa ja metsänsä tuottavina ja hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Vesistöjenkin hyväksi toimitaan nykyään eri tavoin kuin 70-80-luvuilla. Fosforin käyttö lannoituksessa on vähentynyt dramaattisesti, ravinnetaseita seurataan ja suojavyöhykkeitä tehdään. Hän muistuttaa, että luonto elää kuitenkin omaa elämäänsä. Viime syksyn ja talven runsaat sateet toivat maastosta humusta järvien rasitteeksi. Ilmastonmuutos haastaa niin viljelyn kuin vesienhoidon.

Kotimaisuutta

syytä hehkuttaa

Peltola hehkuttaa kotimaisen elintarviketuotannon nimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omaan ostoskoriin kootut elintarvikkeet ovat kotimaisia ja usein lähiseudulta.

– Viljelijöillä Suomessa on hyvä työmoraali. Parhaaseen pyritään, sanoo Peltola.

Peltola tietää, mistä puhuu. Sysmä on synnyinkunta, 60-vuotiaan elämästä parisenkymmentä vuotta meni Helsingin seudulla opiskelujen ja työn merkeissä.

Peltola on uransa varrella ehtinyt toimia muun muassa Työtehoseuran maaseutututkijana, Suomen Akatemian tiedottajana, Itä-Hämeen aluetoimittajana ja asunut aikoinaan puolisonsa mukana parin vuoden jakson Swasimaassa Afrikassa. Kaikki työt ovat olleet kiinnostavia.

–Muutaman vuoden pituinen työjakso Itä-Häme -lehden toimittajana oli hyvä sisäänheitto takaisin Sysmään, josta olin ollut pois jo parikymmentä vuotta. Tutustuin paikkakuntalaisiin uudelleen, pohtii Irma Peltola.

Avustaja IHA
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat