Uutiset

Luonnonhoito

Paahteisen alueen kasveille ihmisen apua

Vierumäen VPK kulotti viikonloppuna Pyssyharjulla yhteistyössä UPM:n kanssa.

Sara Roukala kastelee maastoa, jotta tuli ei karkaa käsistä. Sini Mutka pitelee letkua. Kuva: Roosa Pöyhtäri

Heinolan Pyssyharjulla kulotettiin maastoa lauantaina ja sunnuntaina.

– Näin paahdealueen kasveille tehdään elintilaa, ja lajisto saadaan uudistumaan ja vahvistumaan, UPM:n metsäasiantuntija Mikko Kakkonen tiivistää luonnonhoidon tavoitteen.

Pyssyharjun kulotus on valtakunnalliseen Paahde-Life-hankkeeseen kuuluvaa lajistonhoitoa. Pyssyharjun hoitotöistä vastaa UPM Metsä, ja kulotus toteutetaan yhteistyössä Vierumäen VPK:n kanssa. Henkilöstö pumppaa Ilvespolulle parkkeeratusta säiliöautosta vettä metsän kastelua varten, jotta tuli ei leviäisi tuulessa väärään suuntaan.

– Autossa on kaksitoista kuutiota vettä ja järvestä saa lisää, VPK:n päällikkö Ari Pajukko sanoo.

Vierumäen VPK on ensimmäistä kertaa mukana kulotuksessa. Pajukko toivoo, että yhteistyö UPM:n kanssa jatkuisi vastaisuudessakin.

Hakkuutähteet roihahtavat reippaasti palamaan ja liekit nousevat korkealle ilmaan. Kerralla poltetaan tarkasti rajattua aluetta, jotta tuli pysyy koko ajan henkilöstön käsissä. Sini Mutka ja Sara Roukala VPK:sta tarkkailevat liekkejä ja kastelevat maastoa tarvittaessa letkulla.

– Tässä alkaa olla jo aika kuuma, Mutka toteaa.

Tuli on metsälle luonnollinen ja tarpeellinen uudistumiskeino. Välillä ihmisen apu on tarpeen, jotta metsien monimuotoisuus säilyy.

– Jos katsoo vaikka sadan vuoden takaisia kuvia, harjut ovat olleet paljon avoimempia ja nyt uhanalaiseksi muuttuneita lajeja on esiintynyt runsaammin. Aiemmin tulipalot myös uudistivat metsää noin 30 vuoden välein, UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen kertoo.

Hänen mukaansa metsäpalot eivät nykyään pääse riehumaan vapaasti, minkä vuoksi harjut ovat paahdekasveille liian varjoisia. Kulotuksessa poltetaan harjun kunttaa eli metsänpohjamattoa, jotta paahdekasveille suotuisa hiekkamaa saadaan esiin.

Valosen mukaan harjupoltot ovat mielekkäitä, sillä tulokset ovat nopeasti nähtävillä. Paahdekasvit ovat pitkäjuurisia ja ne kestävät kulotusta hyvin.

– Vaikutukset lajistoon voivat näkyä jopa seuraavana vuonna, ja viimeistään kahden vuoden jälkeen, hän toteaa.

Valonen kertoo, että paahdelajit ovat vaateliaita, ja ne jäävät rehevämmän kasvuston jalkoihin. Paahdeympäristöjen kasvit ovat sopeutuneet kuivuuteen, korkeaan lämpötilaan sekä niukkaravinteisuuteen. Alueilla elää kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä. Harjun umpeenkasvaminen tukahduttaa niitä.

– Pyssyharju valikoitui Paahde-Life-hankkeen kohteeksi, sillä siellä esiintyy harvinaisia paahdekasveja, merkittävimpinä esimerkiksi idänkeulankärki, kangasajuruoho, kissankäpälä ja keltakukkainen häränsilmä, Valonen kertoo.

Paahdelajit ovat säilyneet elossa pieninä läntteinä esimerkiksi puuston alla.

Pyssyharjua kulotettiin viimeksi viime vuoden keväällä. Viikonlopun kulotuksen on tarkoitus jäädä viimeiseksi.

– Jouduimme viime vuonna lopettamaan, sillä maastopaloriski oli liian suuri. Syyskesä taas oli liian märkä kulotusta varten, metsäasiantuntija Kakkonen kertoo.

Kuuma ja kuiva kesä on saanut metsäpalot riehumaan ympäri maata. Kulotusta jouduttiin tänäkin kesänä siirtämään maastopalovaroituksen takia.

– Metsäpaloista koituu taloudellista haittaa ja vaaraa ihmisille. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ne ovat kuitenkin hyvä asia,Valonen huomauttaa.

Paahde-LIFE

Hanke hoitaa paahdeympäristöjä

Paahdealueita syntyi aikaisemmin luontoon varsinkin metsäpalojen seurauksena.

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, lämpöön sekä niukkaravinteisuuteen. Alueilla elää kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä.

Valtakunnallinen, EU:n tukema Paahde-LIFE-hanke hoitaa merenrantaniittyjen, dyynien, harjujen ja nummien paahdeympäristöjä. Hanke käynnistyi vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020.

Ensimmäistä kertaa Suomessa sama hanke hoitaa valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita. Kohteita on koko maassa yhteensä 69, Itä-Hämeessä kaksi: Heinolan Pyssyharju ja Kuijärvi-Sonnasen alue Heinolan Paistjärvellä.

Lähde: Metsähallitus
Roosa Pöyhtäri

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat