Uutiset

Uniapneahoito Heinolaan

Sairaanhoito: Potilaat aloittavat hoidon Heinolan terveyskeskuksessa.

Unihoitaja Jani Härkönen opastaa Anja Suomista CPAP-laitteen käyttöön. Kuva: Minna Heinonen

Uniapnean hoitoon tarkoitetut CPAP-hoidot käynnistyivät maanantaina Heinolan erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Paikallisten uniapneaa sairastavien potilaiden hoitojen aloitus ja ensimmäisen vuoden kontrollikäynnit siirtyivät samalla Päijät-Hämeen keskussairaalasta terveyskeskukseen. Hoidosta vastaa ensimmäisen vuoden ajan erikoissairaanhoidon palveluja tuottava Coronaria, minkä jälkeen uniapneapotilaat siirtyvät perusterveydenhuollon puolelle.

– Uniapneahoitoja on heinolalaisilla potilailla aloitettu sairaanhoitopiirissä vuosittain vajaat sata. Heinolassa aloitettujen hoitojen myötä ruuhka keskussairaalan hoitoonpääsyssä vähenee. Palvelu tulee todella tarpeeseen, sillä keuhkosairauksien hoidossa on valtakunnallisestikin paljon ruuhkaa ja CPAP-hoidot jäävät jalkoihin, Coronarian erikoissairaanhoidon palvelujohtaja Marianne Eliasson kertoo.

– Tämä on lisäkoulutuksen paikka. Perehdytyksestä ja kontrolleista vastaavat hoitajamme ovat olleet kokeneiden unihoitajien opissa, palveluesimies Minna Heinonen sanoo.

Ruuhka keskussairaalan hoitoonpääsyssä vähenee. Erikoissairaanhoidon palvelujohtaja Marianne Eliasson

CPAP-hoidolla tarkoitetaan ylipainehengityshoitoa, jossa laite avaa potilaan hengitysteitä. Uniapneasta kärsivillä on unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka johtuvat nielun lihasten veltostumisesta ja ylähengitysteiden osittaisesta ahtautumisesta.

– Potilas käyttää nukkuessaan nenä- tai nenäsuumaskia, joka on kiinni CPAP-laitteessa. Laite paineistaa huoneilmaa ja luo hengitysteihin niin kutsutun ilmalastan, ja näin estää niiden tukkeutumisen. Laite ei siis puhalla happea, vaan ilmaa pienellä ylipaineella, unilääketieteeseen erikoistunut keuhkosairauksien erikoislääkäri Marisanna Schwenson selittää.

Schwenson sanoo, että laite yhtenäistää yöunta ja parantaa unen laatua sekä pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hoitamaton uniapnea altistaa ennenaikaiselle kuolemalle sekä erilaisille sydän- ja verisuonisairauksille.

Laite lainataan terveyskeskuksesta asiakkaan käyttöön. Unihoitaja opastaa potilasta laitteen käyttöön.

– Laite on potilaalle maksuton, sillä se luokitellaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, Schwenson sanoo.

Laite tarjoaa tarkkaa tietoa käyttäjän tilasta.

– Nykyisin laitteissa olevan modeemin avulla käyttöön liittyviä yksityiskohtia, kuten mahdollista maskivuotoa ja käyttötunteja, voidaan tarkastella etänä, Schwenson sanoo.

Palveluesimies Heinosen mukaan hoitaja tarkkailee käyttöä aluksi tehostetusti.

– Käyttöä tarkkaillaan etänä, minkä lisäksi unihoitaja soittaa potilaalle tarkastuspuhelun viikon tai parin päästä hoidon aloituksesta. Potilaat voivat toki soittaa meille ongelmatilanteessa tai kun kysymyksiä ilmaantuu, Heinonen sanoo.

Schwenson kertoo, että yleensä uniapneaa sairastavat hakeutuvat lääkärin vastaanotolle siksi, että he nukkuvat huonosti tai heille on huomautettu kuorsauksesta tai korahduksista.

– Lääkäri toteaa sairauden yöpolygrafiatutkimuksella, jossa tarkkaillaan esimerkiksi potilaan veren happipitoisuutta, hengitysliikkeitä ja nukkuma-asentoa.

Tutkimuksen jälkeen arvioidaan tarve CPAP-hoidolle.

– Nyt hoito pystytään heti aloittamaan, sillä hoidon viivästyminen on ongelmallista ja se vaikuttaa merkittävästi potilaan elämänlaatuun, Eliasson huomauttaa.

Erikoislääkäri vastaa hoitomääräyksestä ja yhdestä kontrollikerrasta, mutta muutoin hoito on Eliassonin mukaan pitkälti hoitajavetoista.

Hengityssairaus

Suurin riskitekijä on ylipaino

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy noin 10 prosentilla henkilöistä, jotka kuorsaavat. Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle.

Sairauden riskitekijöistä merkittävin on ylipaino. Painon noustessa myös kaulan ja nielun alueelle kertyy rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi.

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin.

Lähde: Hengitysliitto
Roosa Pöyhtäri

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat