Uutiset

Heinolan piennarten hoidossa isoa vaihtelua

Valtio siirtyi sisääntuloväylillä kolmeen niittoon kesässä.

Heinolan sisääntuloväylän, maantie140:n pientareet eivät ole olleet vuosiin yhtä siistit kuin nyt.

Viime vuosina sisääntuloväyliä on leimannut ruohottuminen ja pusikoituminen elokuussa, jolloin muun muassa turistit vierailevat alueella.

Tällä hetkellä valtion kunnossapitoalue poikkeaa edukseen jopa kaupungin hyvin hoidettuihin viheralueisiin verrattuna.

Mikä muuttui?

– Valtion kohteiden hoidossa siirryttiin kolmeen kesäniittoon. Tässä varmaankin syy, miksi pientareiden ruohottuminen on paremmin hallinnassa, sanoo Heinolan urakan työnjohtaja Heikki Leppänen YIT-Infrasta.

Kaupungin piennarten niitoissa on vaihtelua. Niitot on hoidettu pääosin hyvin pitkin kesää. Paikoin heinä, rikkaruohot ja puun taimet kasvavat ydinkeskustassakin valtoimenaan.

Miksi näin?

– Joissakin kohteissa niittoja lykättiin asukaspalautteen johdosta. Aivan keskustassa tällaisia kohteita ovat Kauppakadun rinnealueet sekä vesitornin ympäristössä oleva katualue. Kyse on muun muassa kissankelloista ja niittykukista. Asukkaat halusivat mieluummin kukkaniityn, kuin hoidetut pientareet, perustelee kaupunginpuutarhuri Eve Vanne.

Toinen syy vaihtelevaan niittotulokseen on kalustossa.

– Aiemmin käytössä oli kauemmas pientareelle ulottuva puominiittokone, nyt urakoitsijan pikkutraktori, jonka leikkuualue jää kapeammaksi. Esimerkiksi ojien vastapenkkoihin se ei ulotu, toteaa katumestari Jari Hämäläinen.

Kaupunki ei saa muutoinkaan aikaan yhtä ehjää piennarnäkymää kuin valtio.

– Valtion teillä kunnossapitoalue ulottuu jopa 12 metrin päähän ojan puolelle. Kaupungissa alue on paikoin vain muutamia metrejä. Lisäksi on paljon pientareita, jotka oikeasti kuuluisivat yksityisten kiinteistöjen hoitoon.

Niittojen vähyydestä saatetaan valittaa, vaikka hoitovastuu kuuluisi valittajalle itselleen. Kaupunki on tiukentanut linjaa yksityisille kuuluvissa kohteissa.

– Kiinteistöjen omistajat tottuivat vuosien varrella siihen, että kaupunki niitti heidän kohteensa muun työn ohessa. Nyt emme välttämättä niitä. Tässäkin kuvaan on tullut kustannustehokkuus. Kunnossapitorahan pitää riittää kaupungin omiin töihin, Hämäläinen sanoo.

Hän muistuttaa yksityisiä kiinteistönomistajia puhtaanapitolaista, joka asettaa velvoitteita kiinteistönomistajalle.

– Muun muassa risteyksissä kasvusto muodostaa vaaran liikenteelle. Koulut ovat alkaneet ja pienet koululaiset liikkuvat väylillä.

Hoitamattomin kohde ydinkeskustassa on Kirkkolammen ranta. Umpeen kasvava alue on ristiriidassa lintutarhan hyvin hoidetun viheralueen kanssa.

Onko tarkoitus, että turistit eivät näe lintuja kadun puolelta?

– Ranta raivattiin kertaalleen, mutta kannoista versoo jo vesakkoa. Suunnitelmissa on uusi raivaus, mutta vasta kun pesintä rannalla päättyy, Vanne sanoo.

Myös lintutarhan hoitaja Olli Vuori avaisi lammen näkymää.

– Aivan puustotta rantaa ei voi jättää eroosio-ongelman vuoksi, mutta karsimista ja niittoa kaivataan, hän kommentoi.

Vuorta on häirinnyt paikoin niittojätteen ajautuminen kevytväylille, jossa se aiheuttaa vaaraa pyöräilijöille ja rullaluistelijoille.

– En tiedä kaupungin sopimuksista, mutta valtion urakoinnissa niittojätteen siivoaminen kuuluu aina urakoitsijalle, Leppänen sanoo.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat