Uutiset

Luomumarjoista uusi Nokia

Suomen maatalouden tulevaisuus on erikoisviljelyssä, ja luomumarjoista voidaan kehittää niin sanottu uusi Nokia.

Tätä mieltä ovat Jani Tamminen ja hänen isänsä Hannu Tamminen, jotka ovat kehittämässä Heinolan Kepilästä mallikasta marjatilaa.

– Karjatalous on kaikkein kannattamattominta ja täkäläisten tilojen peltopinta-ala on liian pieni kannattavaan viljantuotantoon. Ainoa mahdollisuus on erikoisviljely. Luomumarjojen kysyntä on suurempaa kuin tuotanto ja kysyntä kasvaa koko ajan. Suomalaisilla marjoilla on hyvät vientimahdollisuudet. Esimerkiksi maukkaimmat mansikat saadaan, kun päivälämpötila on 15 astetta ja yölämpötila 10 astetta. Sellaiset lämpötilat ovat Suomessa tavallisia, mutta etelämpänä Euroopassa niihin ei päästä, Hannu Tamminen perustelee näkemystään.

Haskapin marjojen flavonoidipitoisuus on viisi kertaa suurempi kuin mustikan. Hannu Tamminen

Maku ratkaisee

Maku onkin suomalaisten marjojen paras myyntivaltti.

– Suomalaisen marjantuotannon laatukriteerinä ei pitäisi olla sadon määrä, vaan maku, maku ja maku. Meidän pitäisi luoda marjoille makuun perustuva laatuluokitus, samaan tapaan kuin viinirypäleillä on, Hannu Tamminen sanoo.

Tammiset eivät pelkää kilpailua marjantuotannossa. He toivovat, että Heinolan seudulle syntyisi mahdollisimman paljon marjatiloja.

– Siitä olisi kaikille hyötyä. Esimerkiksi kalliita koneita voitaisiin hankkia yhdessä. Yhteistyöstä olisi hyötyä myös markkinoinnissa, kun voisimme tarjota riittävän suuria eriä ja toimitusvarmuutta, Hannu Tamminen sanoo.

Hirvisalon ja Kesiön välimaastossa sijaitseva Kepilän tila siirtyi Jani Tammisen omistukseen vajaat kaksi vuotta sitten. Tilan kaupallinen nimi on Kepilä 10, joka on samalla myös tilan osoite.

– Aikaisemmin tilalla oli suuri nautakarja. Pellot olivat jo valmiiksi luomussa, joten siirtymäkautta ei tarvittu. Ensimmäinen kesä meiltä meni maan kunnostamisessa marjanviljelylle sopivaksi. Istutimme ensimmäiset mansikat viime syksynä ja kasvusto näyttää todella hyvältä. Myös marjojen maku on parasta, mitä koskaan olen maistanut, Hannu Tamminen sanoo.

Haskap uutuus

Peltopinta-alaa Kepilässä on 24 hehtaaria. Luomuviljelyssä noudatetaan viljelykiertoa, jossa osa pellosta on esimerkiksi herneellä tai muilla typensitojakasveilla. Mansikkaa istutetaan noin kahdeksalle hehtaarille. Muita viljelykasveja ovat pensasmustikka, musta- ja viherherukka sekä haskap.

Haskap on pensas, jonka viljely on alkanut Japanista. Nykyään sitä viljellään varsinkin USA:ssa ja Venäjällä.

– Haskapin marjojen flavonoidipitoisuus on viisi kertaa suurempi kuin mustikan. Marjojen maku on erittäin hyvä. Uskon, että haskapista tulee täälläkin erittäin suosittu, kunhan suomalaiset pääsevät maistamaan sitä, Hannu Tamminen sanoo.

Huomattava osa mansikasta Kepilässä tullaan kasvattamaan tunneleissa. Tunnelit ovat kooltaan 51x8,5 metriä. Niitä on tarkoitus rakentaa tänä kesänä 24 kappaletta sekä lähivuosina ainakin sata.

– Tunnelissa mansikan sato on suurempi ja satokautta voidaan jatkaa molemmista päistä. Sato voidaan myös korjata kuivana katon alla, mikä parantaa säilyvyyttä, Hannu Tamminen toteaa.

Kepilässä on rakennettu myös tehokas kastelujärjestelmä sekä investoitu marjanviljelyssä tarvittaviin koneisiin. Pihapiiriin on rakennettu työntekijöiden asuinrakennus. Siinä on yhdeksän makuuhuonetta, wc:t ja suihkut sekä yhteinen keittiö- ja ruokailutila.

– Olemme työllistäneet lähiseudun yrittäjiä jo rakennusvaiheessa. Ensi kesänä tarvitsemme noin kymmenen työntekijää viljelyyn ja sadonkorjuuseen. Palkkaisimme mielellämme suomalaisia työntekijöitä, mutta heitä on vaikeaa saada. Sen sijaan serbialaisia näihin töihin tulee mielellään, Hannu Tamminen sanoo.

Naapuriapua tarjolla

Tammiset ovat hyvillään myönteisestä vastaanotosta, jonka he ovat saaneet naapureiltaan.

– Naapurit ovat iloisia siitä, että kylälle tulee elämää ja yritystoimintaa. Naapuriapua on ollut hyvin tarjolla.

Yhtä myönteistä asennetta Tammiset toivoisivat myös viranomaisilta.

– Kun kaikki toimintaa hankaloittavat pykälät on käyty läpi, viranomaiset miettivät, mitä he vielä voisivat keksiä. Koska tulemme alan ulkopuolelta, ELY-keskus ei pidä koulutustamme ja kokemustamme riittävänä investointitukien myöntämiselle.

Eräänä esimerkkinä byrokratiasta Tammiset mainitsevat sen, että he eivät saaneet asvaltoida tilan peltojen halki kulkevaa maantietä omalla kustannuksellaan. Myös lupa lokkien häätämiseen viipyi niin kauan, että linnut pistelivät poskeensa koko tämänkesäisen mansikkasadon.

Avustaja IHA

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat