Uutiset

Puurakentamisen kasvun haasteina hinta ja nopeus

Puun käyttö kaipaa lisää uusia kannustavia esimerkkejä.

Puusta voitaisiin ja kannattaisi rakentaa paljon nykyistä enemmän, vakuuttivat Heinolan kaupungin ja yrittäjien puurakentamisseminaarissa perjantaina puhuneet asiantuntijat. Moni betonin eduksi kallistuva vertailu perustuu heidän mukaansa pelkkiin ennakkoluuloihin.

– Laadusta ei tarvitse tinkiä, kustannukset eivät ole sen korkeammat, ja raaka-aine on kotimaista, tiivisti ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Hallitus pyrkii edistämään puurakentamista kuusivuotisella ohjelmalla. Taustalla ovat erityisesti työllisyys- ja ympäristösyyt: kotimaisesta materiaalista kotimaisin voimin toteutettu puurakentaminen sitoo tehokkaasti hiiltä rakennuskantaan.

Määräykset jarruna

Puurakentamisen yleistymistä ovat jarruttaneet rajoittavat ja kustannuksia nostavat rakennusmääräykset. Kolmi- ja nelikerroksiset puutalot sallittiin yleisesti vasta vuonna 1997, enintään kahdeksankerroksiset vuonna 2011.

Suomessa on vasta 62 puukerrostaloa, joissa on runsaat 1 500 asuntoa. Maan tähän mennessä korkein puutalo, nykymääräykset ylittävä 14-kerroksinen opiskelija-asuntola on parhaillaan nousemassa Joensuuhun.

Vielä viime vuonna vain neljä prosenttia uusista kerrostaloista rakennettiin puusta.

Julkisessa rakentamisessa puu on jo lyönyt itsensä paremmin läpi: Pudasjärvi ja Kuhmo ovat raivanneet tietä esimerkiksi uusille puukouluille, ja viime vuonna puun osuus Suomen julkisesta rakentamisesta oli laskutavasta riippuen 10–15 prosenttia.

Teollisempaan tuotantoon

Suurten puutalojen yleistymistä on hidastanut myös teollisen puurakentamisen kehittymättömyys. Tampereen teknillisen yliopiston professorin Markku Karjalaisen mukaan alan kaksi haastetta ovat rakentamisen nopeus ja hintakilpailukyky, jotka eivät vielä riitä.

– Me tarvitsemme uusia esimerkkejä. Jokainen uusi kohde edistää puurakentamista, totesi itseään puurakentamisen matkasaarnaajaksi luonnehtinut Karjalainen.

Pientaloissa ja kesämökeissä puu on valtamateriaali, mutta ison mittakaavan puurakentaminen vaatii toisenlaista otetta.

– Jotta me voisimme olla kilpailukykyisiä, meidän pitää päästä ulos kuvasta, jossa on pieni punainen tupa järven rannalla, sanoi Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Mikkolan mukaan viisi kertaa kevyemmästä puusta on elementtitekniikalla mahdollista rakentaa jopa 50–70 prosenttia nopeammin kuin betonista. Lopputulos on myös akustisesti miellyttävämpi, sisäilmaltaan parempi ja muutenkin terveellisempi.

– Viimeisimmät norjalaiset tutkimukset kertovat, että puun käyttö sairaalarakentamisessa nopeuttaa potilaiden paranemista, kertoi Mikkola.

Heinolassa vahvat eväät

Miksi puusta sitten ei rakenneta enemmän? Karjalainen muistuttaa, että puurakennus vaatii aina enemmän huoltoa ja ylläpitoa kuin vaikkapa tiilitalo.

Myös puun rakennuskustannukset ovat yhä hieman kalliimmat kuin betonin, mikä johtuu osittain rakennusmääräyksistä kuten puutaloilta vaaditusta paloturvalaitteistosta.

Suurimmaksi syyksi Mikkola kuitenkin nostaa ennakkoluulot ja asenteet. Moni esimerkiksi mieltää puutalot palovaarallisiksi, vaikka nykyisin vaaditulla sammutuslaitteistolla varustettu puukerrostalo on laskennallisesti 50 kertaa turvallisempi kuin betoninen peruskerrostalo.

– Heinolassa on harvinaisen vahva puuteollisuusklusteri, ja hieman mietityttää, miksi täällä ei toteuteta enemmän puurakentamista, ihmetteli Mikkola.

Puurakentaminen Suomessa

Kasvunvaraa monella saralla

Suomessa käytettävästä sahatavarasta yli neljä viidennestä kuluu rakentamiseen. Pientaloista noin 85 ja vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 prosenttia on puurunkoisia.

Puun rakennuskäyttöä voidaan lisätä etenkin kerrostaloissa, halleissa, julkisissa rakennuksissa, silloissa, ympäristörakentamisessa sekä korjaus- ja täydennysrakentamisessa.

Valtion puurakentamisen ohjelman (2016–2021) tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkirakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan puun käyttöä ja kasvattamaan sen jalostusarvoa

Lähteet: Puuinfo, ympäristöministeriö.
Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat