Uutiset

Vauvarahalla halutaan lisää elinvoimaa

Rahan tehosta asukasluvun kasvattajaksi ei ole juuri näyttöä, sanoo Kuntaliitto.

Hartolassa uusia kuntalaisia on muistettu aiemmin muun muassa kruunupipoilla, nyt luvassa on mahdollisesti eurojakin. Onni Pahalahti sai siniharmaan pipon muutama vuosi sitten. Kuva: Armi Salonen

Hartolassa torstaina kokoontuvalle valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi vauvarahaa, joka maksettaisiin jokaisesta 1.1.2018–31.12.2021 syntyvästä lapsesta. Vauvarahan suuruudeksi kunnanhallitus päätti 1 000 euroa. Oleniuksen alkuperäinen esitys oli 500 euroa. Vuonna 2018 syntyneiden vauvaraha maksettaisiin hakemuksesta 1.1.2019 alkaen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel (kok.) sanoo, että kunnanhallituksessa oli vahva yhteinen tahto summan nostamiselle.

– Haimme vauvarahalle vielä vähän suurempaa vaikuttavuutta, vaikka ei kukaan rahan takia lapsia teekään.

Fågelin mukaan Hartolalla on nyt tuhannen taalan paikka onnistua asukasluvun kääntämisessä nousuun.

Taustatyötä on tehty, kyselty niin onnistumisia kuin virheitäkin. Hartolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel

– Ja kun on tällainen paikka, niin silloin pitää toimia.

Fågel itse on ollut yhteydessä Oulaisiin, jossa kunta on tarjonnut samantyyppistä muuttopakettia kuin Hartolassa on nyt tarkoitus tehdä.

– Taustatyötä on tehty, kyselty niin onnistumisia kuin virheitäkin.

Fågel sanoo, että kunta voi olla tyytyväinen, jos toimenpiteillä saadaan muutettua huoltosuhdetta edes vähän sekä vilkastettua asuntokauppaa. Hartolaan haetaan aktiivisesti nimenomaan työikäisiä asukkaita. Lehdon talotehtaalla on 50 työntekijän tarve.

– Vaikka Hartolaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset asukkaat, niin juuri nyt haluamme viestiä sitä, että erityisesti lapsiperheitä kaivataan.

Syntyvä ikäluokka on Hartolassa ollut pieni koko 2010-luvun. Ainoastaan vuonna 2014 syntyi yli 20 lasta, muina vuosina on oltu lähempänä kymmentä. Mikäli lapsiluku jatkaa laskuaan, aiheuttaa se omat paineensa esimerkiksi kouluverkon puolelle.

Vuonna 2017 Suomessa syntyi reilut 50 300 lasta. Vähemmän kuin kymmenen lasta syntyi 35 kunnassa.

Itä-Hämeen levikkialueen kunnista Pertunmaalla jäätiin alle kymmenen, jossa syntyi viime vuonna vain viisi lasta. Hartolassa lapsia syntyi 17, Sysmässä 19, Joutsassa 24, Iitissä 61 ja Heinolassa 107.

Pertunmaalla päätettiin jo viime vuonna aloittaa kotihoidon kuntalisän maksaminen. Syksyllä kuntalisä nousee valtuuston päätöksellä 150 eurosta 250 euroon alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhemmista lapsista maksetaan 75 euroa kuussa. Ilmaisesta varhaiskasvatuksesta päätetään vielä kunnanvaltuustossa, hallitus hyväksyi esityksen kesäkuussa.

Muualla Suomessa vauvarahaa tarjoavat esimerkiksi Lestijärven ja Rautavaaran kunnat. Lestijärvi maksaa uudesta kuntalaisesta valtakunnallisesti hulppeimman summan, 10 000 euroa. Rautavaaralla vauvaraha on 5 000 euroa.

Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitosta kertoo, ettei Kuntaliitto ole vuoden 2012 jälkeen kysynyt kunnilta vauvarahoista tai muista vastaavista muistamisista. Lahtisen arvioin mukaan vauvarahojen maksaminen on ollut vähenemään päin.

Syntyvyyden lisäämisen suhteen Lahtinen ei usko rahoilla tai lahjoilla olevan juuri merkitystä.

– Syntyvyyden trendi koko Suomessa on ylipäätään vahvasti laskeva.

Siitä Lahtisella ei ole tietoa, kuinka esimerkiksi vauvaraha on jonkin kunnan asukaslukuun vaikuttanut. Hän huomauttaa, että usein vauvaraha on vain yksi keino, jolla kunta pyrkii kasvattamaan asukaslukuaan tai ainakin pysäyttämään sen pienenemisen.

– Kustavi oli ensimmäinen kunta, joka alkoi tarjota maksutonta varhaiskasvatusta. En ole kuullut, että sinne olisi sen perusteella tullut lisää asukkaita.

Vauvalahjat

Uusi kuntalainen voi saada syntymälahjaksi rahaa, juhlan tai puuntaimen

Kuntien ilmoittamia vauvan syntymään liittyviä lahjoja rahan lisäksi tai sijasta:

Kastemalja vuoden ensimmäiselle vauvalle

Lampaantalja.

Kipsilevy, johon voi taiteilla vauvan jalan tai käden kuvan.

Rotinakahvit sekä lahja.

Aterimet.

Vauvajuhla.

Rahan lisäksi kello, kastekynttilä, kukkakimppu tai ensiastiat.

Omenapuun taimi.

Paikallisen käsityöyrittäjän tekemä ruokalappu.

Body-vaate, jossa on kaupungin logo.

Kuntaliiton kysely kunnille vuonna 2012
Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat