Uutiset

Heinolan politiikan kestoteemat ovat talous, koulut ja sote

Heinola on purkanut kolmessa vuodessa kolme koulua, mutta yhtään uutta ei ole vielä edes rakenteilla. Kuva: Sami Lettojärvi

Heinolan valtuusto kokoontuu torstaina jokasyksyiseen talousarvioseminaariinsa. Seminaari antaa eväät, joilla lautakunnat laativat omat talousarvioesityksensä.

Lisää löylyä politiikan syksyyn lyövät jatkuva sote-epävarmuus ja lähestyvät maakuntavaalit. Päällimmäisiksi nousevat kuitenkin kaupungin omat kestoaiheet.

– Päätöksen teon ytimessä ovat kaupungin talous, mittavat kouluinvestoinnit ja sote. Koulujen rakentaminen on välttämätöntä, talouden tasapainottamisesta valtuusto on hyväksynyt tavoitteelliset raamit. Sotessa keskiössä ovat vanhusten ja vammaisten asiat, sanoo sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Heimo Riutta (sd.)

Valtuuston puheenjohtaja Niina Varjo (kok.) nostaa päällimmäiseksi talouden sopeuttamispäätöksen toimeenpanon ja ennakoi, että talousarvion pahimmat kipupisteet löytyvät sote-sektorilta.

– Helpolla ei budjetin osalta päästä, eikä tulla pääsemään tulevinakaan vuosina, toteaa Varjo.

Varjo muistuttaa, että syksyn kuluessa tulee päätettäväksi myös kaupungin uusi strategia. Hän toivoo luottamushenkilöiden ottavan sen aidosti päätöksenteon pohjaksi, kun tulevaisuuden askelmerkkejä piirretään yhdessä uuden kaupunginjohtajan kanssa.

Mäntylän tilat katkolla

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki (sd.) ennakoi, että keskustelua kuumentaa erityisesti koulujen rakentaminen.

– Epävirallisissa keskusteluissa kouluinvestoinneista heitellään jatkuvasti arvioita ja vahvoja mielipiteitä. Koulu- ja päiväkotiverkon avaamisella ei mielestäni ole saavutettavissa mitään uutta. Paikallisesti keskustelu kouluista on vähän sama kuin valtakunnan tasolla soten vääntö – eli vahvasti aluepolitiikkaa, sanoo Lehtimäki.

Lehtimäki odottaa keskustelua myös ikääntyvien asumispalvelujen tulevaisuudesta. Valolinnan Mäntylän tilojen vuokrasopimus päättyy vuonna 2021.

Puhetta varmasti riittää myös henkilöstön määrästä sekä hyvinvointi- että sote-toimialalla, ennakoivat Heimo Riutta ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Kimmo Huvinen (sd.).

– Jokasyksyinen Kanervalan toiminnan lopettaminen on jälleen esillä. Perustelut ovat kokonaistaloudellisesti edelleen heppoiset, palvelut varmasti heikkenevät. Yltiöyksityistäminen ei saa olla perusteena, linjaa Riutta.

– Varhaiskasvatuspuolelle on tulossa esitys vähennyksestä henkilömitoituksessa vuorohoidossa ja eskareilla. Uskon, että tämä esitys aiheuttaa keskusteluja henkilökunnan ja kuntalaisten kanssa, ennakoi Huvinen.

Niina Varjo arvioi, että keskustelun pääpaino on sote-toimintojen järjestelyissä, ison kouluinvestointisuman purkamisessa ja siihen liittyvässä velanotossa. Tiukka talous vaatii monien toimintojen uudelleenjärjestelyä.

– Moni mieltää uudelleenjärjestelyt palvelujen alasajona. Itse näen ne kehitystyönä, jossa saatetaan tavoittaa jopa paremmat ja toimivammat palvelut kuin mitä meillä nyt on, sanoo Varjo.

Hyvinvointi kaipaa tukea

Muilla toimialoilla asiat ovat pääosin kaupungin omissa käsissä, mutta sote-lautakunnan työtä vaikeuttavat valtakunnallinen sote-vääntö ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yskähtelevä taloudenhoito.

Heimo Riutta korostaa Heinolan omaa linjaa, eikä pidä esimerkiksi omaishoidon palkkioiden harmonisointia hyvinvointiyhtymän tasolle järkevänä.

– Heinolan perusterveydenhoidon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun pitäminen itsellä on ollut oikea ratkaisu niin taloudellisesti kuin erityisesti palvelujen saatavuuden kannalta, sanoo Riutta.

Kimmo Huvinen toivoo, että kaupunki vastaisi nykyistä vahvemmin nuorten pahoinvointiin.

– Hyvinvointitoimialan tärkeimpänä asiana pidän kolmannen koulupsykologin palkkaamista. Lautakunnalla oli esitys siitä jo aiemmin, mutta hallitus torppasi sen, kertoo Huvinen.

Myös Kirsi Lehtimäki korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nuorista vanhuksiin: Palvelutaloilla ei selvitä, vaan tarvitaan myös lisää esteettömiä koteja. Koko kaupungista, etenkin keskustasta, on tehtävä turvallinen ja esteetön.

Niina Varjo muistuttaa talouden raameista.

– Heinolassa on todella vaikuttava palvelutaso, joita me emme nykytulotasolla pysty ylläpitämään. Seinä on oikeastaan tullut jo vastaan, sanoo Varjo.

Varjo kiittelee valtuuston sopeuttamispäätöstä, joka osoitti, että huoli tulevasta on yhteinen.

– Vaikka joudutaan tekemään toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi, niin haluan korostaa, että kuntalaisiin kohdistuvat muutokset ovat marginaalisia. Olemme edelleen palveluiden järjestäjä, mutta yritämme järjestää ne paremmin, nykyaikaisemmin ja tehokkaammin, sanoo Varjo.

Sote-epävarmuuteen totuttu

Kompuroiden etenevän sote-uudistuksen odotukseen on Heinolan päätöksenteossa jo totuttu.

– Soteen liittyvästä epävarmuudesta on tullut lähes pysyvä olotila. Toisaalta kriittisyydestä huolimatta uudistus tulee jossakin muodossa toteutumaan jossakin aikataulussa, arvioi Kirsi Lehtimäki.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät myös maakuntavaalit, jotka on tarkoitus järjestää ensi keväänä. Niiden vaikutus alkaa jo tuntua.

– Maakuntavaalit näkyvät päätöksenteossa ja poliittisissa kirjoituksissa jo nyt. Toivon kuitenkin, että päätöksentekijät pystyisivät aidosti keskittymään ja päättämään Heinolan asioista ilman, että henkilökohtaisia irtiottoja vaalien läheisyyden takia on tehtävä, sanoo Niina Varjo.

– En usko, että sote-uudistus tai maakuntavaalit vaikuttavat meidän päätöksenteossa, tai ainakin toivon, ettei kukaan pelaa populistisesti maakuntavaaleja varten, ennakoi Kimmo Huvinen.

Heimo Riutta ei näe koko uudistuksessa järkeä.

– Maakuntavaalit tulevat, jos ovat tullakseen, mutta maakunta-sote-himmeli on poliittinen turhake, tiivistää Riutta.

Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat