Uutiset

Sysmän kirkon kuorialueen entisöinnistä vääntöä

Sysmän kirkon alttarialue saa keskiaikaista ilmettä.

Sysmän keskiaikainen, noin 500 vuotta vanha kivikirkko on muutoksen edessä. 1950-luvulla tehty lattialämmitys on tullut tiensä päähän, ja keskiaikaiset tuulet tulevat puhaltamaan mittavassa ja kalliissakin remontissa.

Viime viikolla järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi esille juuri kuori- ja alttarialueen tuleva ilme, johon halutaan tuoda esille keskiaikaisuutta.

Kaikkia tulevat suunnitelmat eivät miellyttäneet, vaikka suuremmilta soraääniltä vältyttiin.

Alttakaide saa kulmia

Puolikaaren muotoinen alttarikaide on suunniteltu muutettavaksi kantikkaaksi, mihin Eeva-Liisa Kirves tarttui.

– Miksi ihmeessä siitä pitää tehdä kantikas, Kirves kyseli.

Suunnittelutyötä jo vuosia tehnyt arkkitehtitoimisto ARK-Kantosen Jussi Kantonen totesiykskantaan, että Museovirastolla on nykyisellään selkeä ohjeistus siitä, että kirkkojen saneerauksissa halutaan pyrkiä mahdollisimman alkuperäiseen asuun, Sysmän tapauksessa keskiaikaiseen.

Kantonen korosti sitä, että keskiaikaisia kirkkoja on Suomessa vähän, ja niiden historiaa on syytä vaalia.

Ulla Virkkunen puolestaan näki kantikkaan alttarikaiteen kauniina, mutta kritisoi valaistusta, jonka on tarkoitus jäädä 1950-luvulla tehdyn mallin mukaiseksi.

Myöskään keskiaikaiset alttarille suunnitellut puupyhimykset eivät hänen mukaansa sovi alttarikaappiin.

– Alttarille mennään Kristuksen kautta, eikä siellä kuuluisi olla pyhimyksiä. Vihkiristit tulevat ymmärtääkseni alttariseinän sivuilta paremmin näkyviin, mikä on hyvä asia, sanoi Virkkunen.

Valaistuksella halutaan Kantosen mukaan pitää yllä kirkon pitkän historian mukaista identiteettiä, jonka on hyvä näkyä kerroksellisesti myös kirkossa sisällä.

Pyhimyksiä alttarille

Kirkon oppaana vuosia toiminut Virva Hokkanen näki keskiaikaisuuden esilletuomisen hyvänä asiana.

Massiivisen Jeesus ristillä -krusifiksin tuominen lähemmäksi seurakuntalaisia miellytti Hokkasen silmää. Suunnitelmien mukaan se sijoittuu kuorialueen ja kirkon erottavan portaikon kohdalle kattoon ripustettuna.

Erityisesti Hokkanen näki Pyhä Olavi -, Pyhä Jaakob - ja Maria ja lapsi -puuveistosten tuomisen alttarille keskiaikaisuutta henkivänä toimenpiteenä.

Myös restauroitavana oleva puuveistos työnimeltään Ruma Madonna saa suunnitelmien mukaan paikkansa alttarikaapissa.

Alkuperäistä asua kohti

Sysmän ja Hartolan seurakuntien kirkkoherra Jeremias Sankari korosti, että tulevassa saneerauksessa kirkon ilmeessä tulisi päästä keskiaikaisuuteen ja mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Hän tietää, että kaikkia seurakuntalaisia miellyttävään lopputulokseen ei tulla pääsemään.

– Tarkoitus on palauttaa keskiaikaisuus kirkkoon hillitysti. Suunnittelua jatketaan tämän kuulemistilaisuuden perusteella. Museovirasto tulee olemaan tärkeässä roolissa tehtäessä muutoksia keskiaikaiseen kirkkoon, muistutti Sankari.

Sysmän seurakunnan kappalainen Petri Virkkunen muistutti tilaisuuden lopuksi, että vuonna 2020 seurakuntalaisten silmä on tottunut tehtyihin muutoksiin, ja kirkko alkaa tuntua kotikirkolta.

– Ei tästä kirkosta katolista tehdä, mutta on hyvä, että pitkä historia tulee näkyville, muistutti Virkkunen.

Kustannukset 2,5 miljoonaa

Sysmän keskiaikainen kivikirkko saa uuden ilmeen ensi keväänä alkavassa saneerauksessa. Kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa, johon Kirkkohallitus on myöntänyt reilut 1,1 miljoonaa euroa avustusta.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat