Uutiset

Pelastuslaitokselle tulee nyt hätääntyneitä soittoja linnuista – Heinolan lintutarhan Olli Vuori: "99 prosenttia joutsenista ei jäädy kiinni veteen"

Joutsen ei yleensä jäädy kiinni. Lintutarhan hoitajan Olli Vuoren mukaan se kestää hyvin pakkasta, mutta tarvitsee sulaa vettä saadakseen ravintoa. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai maanantaina useita soittoja järveen kiinnijäätyvistä joutsenista. Aamun ensimmäinen soitto tuli Kymijärveltä, jossa joutsen oli kaukana jäällä ja näytti liikkumattomalta.

– Linnun luokse ei päässyt heikkojen jäiden vuoksi jalan, joten pelastushenkilöstö lähti hakemaan pelastamista varten apuneuvoksi venettä. Kun he pääsivät veneen kanssa paikalle, lintu oli jo lentänyt tiehensä, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kari Sipilä kertoo.

Seuraava eläimenpelastustehtävä pärähti kello 11:n aikaan. Kysymyksessä oli Lahden Myllysaaren edustalle uuvahtanut joutsenenpoikanen. Myös toinen ohikulkija soitti samasta joutsenesta kello 14:n aikaan iltapäivällä.

– Myllysaaren edustalla jäällä oli räpiköivä joutsenenpoikanen, joka ei pystynyt lentämään. Palomiehet ottivat linnun kiinni ja toimittivat sen hoidettavaksi Heinolan lintutarhaan. Se ei ollut jäätynyt kiinni, mutta väsynyt se oli, Sipilä kertoo.

Sipilä myöntää, ettei ole vielä kertaakaan työuransa aikana nähnyt veteen kiinni jäätynyttä joutsenta.

– Jos linnulla on hätä, kyllä siellä yleensä on jokin muu syy taustalla. Jalkaan sotkeutunut siima tai sitten lintu on loukkaantunut. Tavallisinta on kuitenkin, että kun menemme paikalle pelastamaan "jäähän kiinni jäätynyttä" joutsenta, lintu lentää pois omin siivin, Sipilä sanoo.

Pulaa ravinnosta

Heinolan lintutarhan lintujen hoitaja Olli Vuori jakaa Sipilän näkemyksen joutsenten ja muiden vesilintujen kiinnijäätymisestä. Hän vahvistaa, että lintutarhalle hoitoon Myllysaaren edustalta tuotu nuori joutsen oli nälkiintynyt, eikä jaksanut lentää sen vuoksi. Lintutarhalla joutsenenpoikasta ruokitaan muutaman viikon ajan niin että se vahvistuu, jonka jälkeen se päästetään takaisin luontoon.

– Ihmisen tarvitsee puuttua lintujen selviytymiseen oikeastaan todella harvoin. On hienoa, että ihmiset ovat huolissaan linnuista ja haluavat auttaa, mutta kyllähän se niin on, että 99 prosenttia joutsenista ei jäädy kiinni veteen. Joutsenet pärjäävät hyvin kylmässä. Joskus oikein kovilla pakkasilla voi käydä niin, että jäälle nousseen linnun siivet ovat märät ja ne jäätyvät siivenkärjistään jäähän, mutta silloinkin ne räpistelevät usein omin avuin irti.

Jos joutsenen kiinnijäätyminen avantoon kuitenkin huolestuttaa, Vuori neuvoo hakkaamaan vaikka puukalikoita yhteen sen verran, että lintu nostaa päänsä ja valpastuu.

– Oikein kylmällä kelillä joutsenet saattavat istua jäällä pää siiven alla aivan liikkumatta. Tämä on aivan normaalia, sillä ne säästävät energiaa. Ihminen saattaa silloin tulkita, että linnulla on hätä.

Vuoren mukaan vesistöjen jäätymisessä joutsenta uhkaa kiinnijäätymistä enemmän niukka ravinnonsaanti.

– Joutsen on puolisukeltaja ja se tarvitsee avointa vettä saadakseen ravintoa. Kun rannat jäätyvät, siltä loppuu ruoka. Yleensä joutsenet muuttavat etelään kelien kylmettyä. Ilmaston lämmettyä ja syksyjen tultua pidemmäksi, monet nykyjoutsenista lähtevät muuttomatkalle vasta joulukuussa.

Osa joutsenista jättää muuttomatkan väliin kokonaan ja jää Lahteen talveksi.

– Esimerkiksi Polttimon ranta Niemessä pysyy koko talven sulana. Moni vesilintu viihtyy siinä.

Heidi Nikunen
heidi.nikunen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme