Uutiset

Tieoikeudet kannattaa määritellä rivakasti - Ilman määrittelyä ei tie saa valtion rahaa

Punakiventien tiekunnan puheenjohtaja Juhani Vuorinen on tyytyväinen siitä, että uusi laki mahdollistaa puunkaadon tienvierustoilta niin kutsutulta suoja-alueelta ilman osakkaan lupaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Yksityisteiden tieoikeus eli tien leveys on syytä tarkistaa ja ajantasaistaa välittömästi. Näin ohjeisti Pohjois-Savon ely-keskuksen edustaja Tanja Seppänen, joka kävi keskiviikkona perehdyttämässä pertunmaalaisia uuteen yksityistielakiin. Laki tuli voimaan tammikuun alussa.

– Jatkossa tieoikeuksien on oltava kunnossa, jos tiekunta haluaa saada valtionavustusta esimerkiksi tien perusparannukseen. Jos tieoikeus on esimerkiksi viisi metriä, voi sanoa että remontti jää tekemättä. Viiden metrin tieoikeus ei mahdollista ojien kaivua, jos maanomistaja päättää kieltää sen, Seppänen sanoi.

Tieoikeudella tarkoitetaan tien leveyttä keskiviivasta laskettuna. Jos tieoikeus on viisi metriä, se ulottuu keskiviivasta 2,5 metrin päähän kumpaankin suuntaan.

Kirjavia käytäntöjä

Jos tiekunta on epätietoinen voimassa olevista tieoikeuksista, ne voi selvittää pyytämällä kyseisen yksityistien rekisteritiedot maanmittauslaitokselta. Tietopyyntö maksaa 18 euroa. Pertunmaan yksityistiepäivässä puhunut rakennusinsinööri Olli Miettinen huomautti, että tieoikeudet voivat olla hyvin kirjavat. Yhden tiekunnan alaisuudessa voi olla tieverkosto, jossa tieoikeuksien leveys vaihtelee eri osuuksilla. Eikä ole ollenkaan tavatonta, että joiltakin osuuksilta tieoikeudet puuttuvat kokonaan – niitä ei siis ole koskaan määritelty.

Tieoikeuksien määrittely on tärkeää erityisesti riitatilanteiden varalta. Tyypillinen esimerkki on hakkuu. Joskus näkee ojan päälle, liian lähelle ajorataa pinottuja puita. Jos tieoikeutta ei ole määritelty, tiekunta on asian edessä voimaton. Tieoikeuden nojalla tiekunta sen sijaan voi määrätä, kuinka kauas tiestä puut on pinottava.

Jos tiekunta päätyy määrittelemään tieoikeudet uudelleen, on sen otettava yhteyttä maanmittausinsinööriin. Maanmittari tulee tekemään paikanpäälle tietoimituksen.

– Tietoimituksessa kannattaa määritellä samalla näkemä- ja suoja-alueet, kehotti Miettinen.

Näkemä- ja suoja-alueiden määrittely on mahdollista uuden lain ansiosta. Kun alueet on määritelty, tiekunnilla on mahdollisuus kaataa puita ja purkaa rakennelmia tienvierustoilta sekä asentaa niille esimerkiksi sähköjohtoja ilman osakkaan lupaa. Tähän saakka raivaustöihin on pitänyt kysyä lupa jokaiselta alueen osakkaalta erikseen.

Suoja-alue ulottuu enintään 12 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Näkemäalue määrätään tapauskohtaisesti sellaisissa paikoissa, joissa tienvierustojen raivaus katsotaan tarpeelliseksi liikenneturvallisuuden takia. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi liittymät maantiehen tai toiseen yksityistiehen.

Kiitosta käytännön tasolta

Tilaisuuteen osallistunut Juhani Vuorinen piti uuden lain määritelmiä näkemä- ja suoja-alueista erittäin tervetulleena ratkaisuna. Vuorinen toimii Punakivi-Järvelä-yksityistien tiekunnan puheenjohtajana. Tiekunnassa on lähes sata osakasta, joten tähän saakka tienvierustojen raivaus on vaatinut melkoista soittorumbaa.

Punakivi-Järvelä-tiekunnassa on reagoitu uuden yksityistielain vaatimuksiin rivakasti. Tietoimitus on sovittu keväälle, ja silloin on tarkoitus määritellä koko kymmenen kilometrin yksityistielle yhtenäiset tieoikeudet.

– Tällä hetkellä tieoikeus on määritelty vain kolmen kilometrin matkalle Järveläntielle. Punakiventiellä tieoikeuksista ei ole sovittu ollenkaan, Vuorinen kertoi.

Tarkoituksena on hakea tieoikeus 12 metrin leveydelle. Näin tiekunta voi varmistua siitä, että perusparannukseen liittyvät ojankaivuut toteutuvat suunnitellusti. Punakiventiellä ja Järveläntiellä alkaa nimittäin tänä vuonna perusparannus, jonka kustannusarvio on 100 000 euroa. Ely-keskuksen tuki kattaa puolet summasta, puolet tiekunta rahoittaa Pertunmaan kunnan takaamalla lainalla.

Yksityistielaki

Tiejaostot lakkautetaan

Uusi yksityistielaki astui voimaan tammikuun alussa.

Lain myötä tiekuntien valta kasvaa, koska kuntien tiejaostot lakkautetaan.

Ennen riita-asiat käsiteltiin tiejaostoissa. Jatkossa ne on sovittava tiekunnassa ja jos sovintoa ei löydy, sitä on haettava käräjäoikeudesta.

Laki toi uusia ehtoja valtionavustuksen myöntämiseen. Jos tiekunnat haluavat saada avustusta, niiden täytyy ilmoittaa kansalliseen rekisteriin (Digiroad) tiedot muun muassa tien painorajoituksista ja ajokielloista.

Tietojen täytyy olla ajan tasalla myös maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä.

Myös tieoikeuksien pitää olla kunnossa. Jos rasitteet eivät ole tiedossa, avustusta ei voi saada.

Tänä vuonna valtio avustaa yksityisteitä 17 miljoonalla eurolla. Tanja Seppänen ely-keskuksesta kertoo, että tukisumma on sen verran iso että käytännössä kaikki asialliset hakemukset menevät läpi.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat