Uutiset

Lumikannen alla on sohjo – moottorikelkkailijan ei kannata poiketa reitiltä

Jääkeli on nyt suorastaan surkea, sanoo Sysmässä jäänpaksuuksia mittaava Matti Ruppa.

Joutsan lumikissojen puheenjohtaja Heikki Utula kehottaa moottorikelkkailijoita pysymään merkityillä reiteillä. Niiden ulkopuolella kelkka voi vajota sohjoon. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Järvimaisema on huikea. Lumi kimmeltää ja kuu loistaa, siinäpä keli parhaimmillaan. Tai niinhän sitä voisi luulla. Järven jäälle astuessa tilanne näyttäytyy toisin. Kimmeltävän lumen alla velloo monin pakoin kymmenien senttien hyinen vesisohjo. Asiantuntijoiden kiteytys asiasta kuuluu näin: jääkeli on tällä hetkellä suorastaan surkea.

Sysmässä jäänpaksuutta vuodesta 1976 asti mitannut Matti Ruppa kertoo, että surkeus johtuu kovista lumisateista. Järvet ja lammet ehtivät hädin tuskin jäätyä, kun jään pinnalle jo satoi paksu kerros lunta. Eristävän lumipeitteen alle noussut vesi ei kovin helposti jäädy edes paukkupakkasilla.

Kelkkailijan syytä pysyä merkityllä reitillä

Huono keli vaikeuttaa jäällä liikkumista huomattavasti. Jäällä ei ole nyt mukavaa edetä jalkaisin eikä suksilla. Moottorikelkkailijoita sen sijaan näkee, mutta siihen on hyvä syy.

– Moottorikelkkailijat pystyvät liikkumaan, kunhan he pysyvät reitillä. Jäällä on hyvä ajaa sellaisissa paikoissa, joissa on liikkunut muita kelkkailijoita, koska sellaiset reitit ovat tamppautuneet ja jäätyneet, kertoo Joutsan lumikissojen puheenjohtaja Heikki Utula.

Kelkka voi jäädä jumiin sohjoon

Pilvisenä tiistaiaamuna Utula kaasuttaa kelkallaan Huttulanrantaan. Pieni lenkki rannassa on pienoinen yllätys, koska juuri siinä kohtaa lumen alta ei paljastukaan vesisohjoa. Utula kehottaa kelkkailijoita silti varovaisuuteen. Paikalliset vaihtelut ovat suuria ja tilanne voi olla toinen jo sadan metrin päässä.

– Tällä hetkellä en suosittele reitiltä poikkeamista, Utula kertoo ja vahvistaa tarinaa esimerkillä vuosien takaa.

Utula oli silloin kavereidensa kanssa kelkkailemassa Nurmeksessa. Tarkoitus oli ajaa Kuohattijärven yli merkittyä reittiä pitkin, mutta kesken kaiken Utulan ystävä sai päähänpiston poiketa reitiltä katsomaan entistä kotipaikkaansa. Letka suuntasi kohti koskematonta lumipintaa, kunnes yksi kelkoista upposi. Lopulta kelkkoja oli jumissa useampi. Syynä oli lumikannen alla vellova kymmenien senttien syvyinen vesisohjo.

– Kaivoimme kelkkoja ylös sohjosta kahdeksan tuntia. Jalkani olivat ihan tunnottomat, koska joka kerta kun astuin jäälle, upposin sohjoon. Onneksi lähellä oli eräs ystävällinen mökkiläinen, jonka saunaan pääsimme välillä lämmittelemään, Utula muistelee nyt jo hymyillen.

Ainakaan Joutsassa ei kelkkailijoiden ei ole tarpeen poiketa merkityltä reitiltä, koska niitä on auki tällä hetkellä noin 250 kilometrin verran. Merkityillä reiteillä pysyminen kannattaa, koska osa niistä myös huolletaan lanaamalla. Näin ollen voi minimoida ikäviä yllätyksiä.

Jää on isoilla selillä hyvinkin heikkoa

Kelkkailijat jakavat omissa whatsup-ryhmissään aktiivisesti tietoa myös jäänpaksuuksista. Tällä hetkellä kannattaa olla varma missä ajaa, sillä kaikkialla jäät eivät todellakaan ole vahvoja. Utula näyttää puhelimestaan viestiä, jossa kerrotaan paikallisen kalastajan havainnosta: Kymenlaaksossa sijaitsevassa Vuohijärvessä jäänpaksuus selällä on vain kolme senttiä. Se ei ole tarpeeksi paljon edes jalankulkijaa, saati moottorikelkkaa varten.

Matti Ruppa kertoo, että Päijänteellä täytyy vielä kiertää kaukaa ainakin Tehinselkä. Tehinselkä jäätyi vasta 15. tammikuuta, joten siellä jäätä ei ole kuin juuri nimeksi. Sysmässä on turvallista liikkua jäällä Majutvedellä ja Luotikkaalla, jossa jäänpaksuus on noin 25 senttiä. Jäänpaksuus on hieman tavanomaista vähäisempi, sillä yleensä tähän aikaan Majutvedellä on jäätä noin 30 senttiä. Vaihteluväli vuosien kesken on kuitekin suurta. Vuoden 1976 jälkeen parhaimpana jäätalvena Tehinselällä oli nimittäin jäätä jopa 89 senttiä.

Rupan havaintojen mukaan Päijänteellä on niin ikään sohjoa, joka tekee jäällä liikkumisesta epämukavaa. Paukkupakkaset eivät nyt auta.

– Tarvitaan muutaman päivän suoja, jotta vesi painuu kunnolla jään päälle ja jäätyy sitten uudelleen, Ruppa toteaa.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat