Uutiset

Mitä kuuluu, kysyy katupappi Helsingin lähiössä

Helsingissä Malmin seurakunnassa tekee työtään heinolalaisittain tuttu kasvo, pastori Päivi Pulakka. Hän tapaa ihmisiä Malmilla ja Siltamäen lähiön ostoskeskuksessa, karaokebaarissa, uimahallissa, kirjastossa sekä perhekahvilassa ja senioripiirissä.

Päivi Pulakka on katupappi, joka työnä on jalkautua ihmisten luo ja kuunnella, mitä heillä on sanottavaa. Hän tuo seurakunnan keskelle ihmisten arkielämää.

– Tässä tehtävässä ollaan enemmän korvina kuin suuna. Tämä ei ole erityisesti opetusvirka vaan olen ihmisten kohtaajana ja kuulijana. Kyllä Jeesuskin kulkisi ihmisten keskellä, Pulakka sanoo.

Papit kaduille

Suomessa on puhuttu seurakunnan työntekijöiden jalkautumisesta pitkään ja sitä on toteutettukin eri tavoin. Kirkon jäsenmäärä hupenee, ihmisiä on vaikea saada seurakunnan tilaisuuksiin ja kirkon sanoma tuntuu monesta vieraalta.

Kirkossa on herätty miettimään uusia tapoja tavoittaa ihmisiä.

Päivi Pulakka on yksi neljästä papista, jotka Malmin seurakunta palkkasi kulkemaan kaduille ja ostoskeskuksiin tapaamaan ihmisiä.

– Me olemme ensimmäinen seurakunta, jossa papin työnkuvana on jalkautuminen ja uuden kehittäminen, tehtävässä syyskuun alusta toiminut Pulakka kertoo.

Ihmisten murheita

Jos ihminen näyttää vastaanottavaiselta, Päivi Pulakka menee juttusille. Kun pappi kysyy, mitä kuuluu, yleensä siihen myös vastataan.

– Ihmiset alkavat usein keskustelemaan. He tietävät, että tässä on ihminen, jolle voi puhua ja jolla on vaitiolovelvollisuus, hän kertoo.

Ihmiset puhuvat papille työttömyydestä, rahahuolista, kasvatuksesta ja yksinäisyydestä.

– Kiireestä puhutaan aika paljon. Jouluun liittyi monenlaisia odotuksia, surua ja paineita, Pulakka kertoo.

Enemmän sielunhoitoa

Eniten papin kanssa puhutaan kuolemasta. Siitä puhuvat kaikenikäiset ja siitä puhutaan päivittäin.

– Kuolema on Suomessa edelleen suljettu aihe. Hautajaisten jälkeen asiasta ei enää puhuta työpaikalla tai naapurien kanssa. Papille on ehkä helpompi kertoa huonoista päivistä, jotka saattavat kestää vuosia läheisen kuoleman jälkeen, Pulakka miettii.

Katupapin työssä sielunhoidollinen näkökulma on hyvin vahva. Tarkoitus on olla läsnä ja keskustella ihmisten kanssa asioista, jotka ovat tällä hetkellä pinnalla.

– Käyn ehkä viisi kertaa enemmän sielunhoidollisia keskusteluja kuin seurakuntapappina, Pulakka kertoo.

Arjet ilojen jakoa

Ihmiset jakavat myös arjen iloja. Lapset saattavat kertoa Pokemon Go -mobiilipelistä.

Pulakka on tavannut paljon myös kirkkoon kuulumattomia. Heiltäkään hän ei ole saanut yhtään negatiivista kommenttia.

Malmin seurakunnassa kuten pääkaupunkiseudulla yleensäkin kirkkoon kuuluu noin 50 prosenttia asukkaista. Heinolassa luku on 73,2.

Lisää yhteisöllisyyttä

Päivi Pulakkaa kiinnostaa etenkin yhteisöllisyyden rakentaminen. Hän on kysynyt esimerkiksi leikkipuistossa vanhemmilta, millaista yhteisöllisyyttä nämä kaipaisivat.

– Meidän tehtävämme on kuulostella, mitä ihmiset toivovat arjen keskellä. Ei niin, että jotain tapahtumaa lähdetään tekemään seurakunnan työntekijöiden kokouksessa vaan seurakuntalaisten kanssa.

Pulakka on ollut vetämässä esimerkiksi joululaulukaraokea ravintolassa.

– Ennen joulua Siltamäen pienessä uimahallissa järjestettiin kynttiläuinti. Siellä oli jouluvaloja, jouluradio soi taustalla ja seurakunta tarjosi glögiä ja pipareita aulassa. Uimahallissa oli viisi kertaa enemmän ihmisiä kuin normaalisti siihen aikaan.

Aikaa ihmisille

Erityisen iloinen Pulakka on siitä, että hänellä on aikaa.

– Minun ei tarvitse katsoa kalenterista aikaa kuukauden päähän. Yleensä asiat onnistuvat saman viikon sisällä, hän kertoo.

Ostaripapin työ vaatii rohkeutta ja uskallusta mennä uutta kohti. Se edellyttää myös spontaaniutta, hetkessä elämistä ja omien rajojen ylittämistä.

– Tässä työssä pitää joka päivä kerätä kaikki se rohkeus mikä minulla on, mennä uusien ihmisten pariin ja tehdä erilaista yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Alue tulee tutuksi

Pulakan mielestä kenelle tahansa uudelle seurakunnan työntekijälle tekisi hyvää jalkautua alueelle edes vähän ja selvittää, missä ovat leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, missä nuoret hengailevat viikonloppuisin ja missä vaiheessa ravintola muuttuu olutbaariksi.

– Siinä on viisautta, että oppisi tuntemaan oman alueensa eikä vain omaa työalaansa, Pulakka katsoo.

Omille rajoille

Heinolan seurakunnasta virkavapaalla oleva Päivi Pulakka ei varmuudella tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Olipa tulevaisuuteni missä tahansa, tämä työ on antanut ihan uudenlaista näkökulmaa siihen, miten pappeutta voi toteuttaa. On ilo tehdä jotain uutta ja kokeilla omia rajojaan, olla eri tavalla läsnä ihmisten elämässä.

Kuka?

Päivi Pulakka

Valmistui teologian maisteriksi 2013.

Toiminut Heinolan seurakunnassa pappina yli neljä vuotta.

Ennen pappisvihkimystään toimi useana vuotena Heinolan seurakunnan nuorisotyön kesätyöntekijänä.

Virkavapaalla Heinolasta 31.8.2018–30.9.2020.

Työskentelee Helsingissä Malmin seurakunnassa katupappina.

Malmin seurakunnan alueella asuu noin 100 000 ihmistä.

Malmin seurakuntaan kuuluvassa Siltamäen lähiössä asuu hieman vähemmän ihmisiä kuin Heinolassa.

Harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä ja kulttuuritapahtumissa käymistä.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat