Uutiset

Heinolan keskustan tyhjiin liike- ja toimistotiloihin kehitellään elämää uudella liiketoimintamallilla

Luemme päivittäin raportteja vakavista puutteista vanhusten hoivassa. Monissa tapauksissa hoito on pelkästään säilyttävää. Hoidettavat eivät ole vuosiin ulkoilleet saati osallistuneet viriketoimintaan.

Toimettomuus on yksi syy masennukseen, näköalattomuuteen, apatiaan ja sairastavuuteen. On tullut ilmi jopa kuolemantapauksia tähän liittyen.

– Viriketoimintaa ei ole ulkopuolisena palveluna ostettavissa edes rahalla. On tullut aika korjata tämä puute, sanoo Heinolaan monisukupolvista päivätoimintakeskusta perustava Minna Larkala.

Larkalan hanke on myös esimerkki siitä, kuinka Heinolan keskustan vahvistaminen voi tapahtua toiminnallisuuden kautta.

Yksinäisyyttä vastaan

Aiemmin muun muassa kotisairaanhoitajana toiminut Larkala tuntee vanhustenhoidon arjen.

Laitoksissa olevilla iäkkäillä on vaihtelevasti tarjolla viriketoimintaa. Kotona hoidettavilla tämä mahdollisuus on usein olematon.

– Valitettavasti voin kokemukseni pohjalta vahvistaa käsityksen, että yksinäisyys tappaa.

Larkala on perustanut yrityksen Promes oy:n, anoo tarvittavia lupia ja neuvottelee kiinteistöstä, jossa viriketoiminta voidaan aloittaa.

Larkalan alkuperäinen unelma oli perustaa hoivakoti. Taustala olevassa yhdistyksessä hän toimii yhdessä miehensä Jukka Larkalan kanssa.

– Meillä on Heinolassa kiinteistö, jossa hoivatoiminta oli määrä aloittaa. Keskusteltuani

Heinolan kaupungin edustajien kanssa ajatus jalostui toisen tyyppiseksi.

Yli sukupolvirajojen

Ilmeni, että samalla voitaisiin kehittää toimintaa, joka loisi monisukupolvista yhteisöllisyyttä laajemminkin.

Ajatus monisukupolvisesta päivätoiminnasta perustuu perheettömien aikuisten tarpeisiin.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole omia lapsia tai joiden yhteys lapsiin on katkennut. Moni kuitenkin haluaisi viriketoimintaa ja yhteisöllisyyttä, jossa olisi mahdollisuus kohdata muita ikäryhmiä.

Tarve liittyy sosiaalisuuteen ja läheisyyden kaipuuseen.

– Monilla iäkkäillä tämä on viimeisiä ja tärkeimpiä tarpeita. Nykyinen vanhustenhuoltojärjestelmä ei pysty vastaaman tähän tarpeeseeen, vaikka henkilöstö tekee parhaansa.

Larkalan yritys keskittyy tuottamaan maksullista viriketoimintaa ja yhteisöpalvelua. Heinolassa on myös käynnistynyt elinvoimahallinnon toimesta laajempi virikkeellisen asumisen kehittämishanke.

Hankkeesta riippumatta

Larkalan idea liittyy keskusta-asumisen uuteen liiketoimintamalliin.

– Käynnistän päivätoiminnan joka tapauksessa. Mikäli esimerkiksi yhteisöasumisen hanke etenee, voisi päivätoiminta tietysti olla asuinyhteisöjen liepeillä.

Pioneerin osa ei ole helppo.

– Uudenlaiseen toimintamalliin kohdistuu kysymyksiä. Uskon kuitenkin, että tämä luo mallia muuallekin. Tämä on sitä, mihin sote-keskustelussa ei ole vielä päästy.

Asiakkaita löytyy

Larkala ei etsi asiakkaita tyhjästä, sillä elinvoimahallinnon käynnistämä kysely osoitti merkittävää kiinnostusta päivätoimintaan.

– Esimerkiksi moni toisella paikkakunnalla asuva omainen haluaisi ostaa täällä asuvalle iäkkäälle päivätoimintaa. Kontaktoin parhaillaan niitä potentiaalisia asiakkaita, jotka sanovat kyselyssä olevansa kiinnostuneita päivätoiminnasta.

Tarkoitus on käynnistää laadukas ja monipuolinen päivä- ja viriketoiminta, jossa pääpaino on yksinäisyyden ja kohtaamattomuuden selättämisessä.

– Siitä tulee aito yhteisö, jossa elämä itse ja yhdessä tekeminen tempaa mukaan.

Kuljetuspalvelun kautta päivätoiminta tavoittaa ihmiset laajalti.

Päivätoiminnassa on mukana lapsia, nuoria, työikäisiä ja vanhuksia.

– Sekä mahdollisuuksien mukaan myös eläimiä. Niille, jotka eivät jaksa seurustella pitää olla katseltavaa, hellittävää ja paijattavaa.

Asuminen vahvistaa liiketoimintaa

Asiakaskato ja tyhjät liiketilat ovat seurausta asumisen ja liikkumisen vähenemisestä keskustassa.

Vahvistamalla liike-elämää saadaan lisää asukkaita. Vai päin vastoin?

Kysymykseen haetaan Heinolassa vastausta elinvoimahallinnon kehittämällä virikkeellisen keskusta-asumisen liiketoimintamallilla.

– Haastan keskustan liiketilojen omistajat, asuntoyhtiöt ja asukkaat miettimään uutta virikkeellisen asumisen lähtökohtaa. Päivittäistavaraliikkeiden ja erikoisliikkeiden ratkaisuihin ei voida suoraan vaikuttaa, mutta asumisen laatuun voidaan, sanoo Heinolan kaupungin elinkeinopäällikkö Timo Kaattari.

Sen sijaan, että odoteltaisiin ihmettä, hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta muuttaa tyhjiä liiketiloja asunnoiksi tai täyttää niitä asukkaiden kaipaamalla toiminnalla.

– Tässä tulevat mukaan myös palveluyritykset, joilla on ideaa yhteisötoiminnasta tai viriketoiminnasta.

Kaattarin mukaan Heinola on ihanteellinen kaupunki kokeilla muun muassa muualla maailmassa yleistyvää yhteisöasumista.

– Moni etsii yksiötä halvempaa asumismuotoa, jossa on oma huone, yhteistiloja sekä yhteisöllistä toimintaa.

Asia ei ole luulon varassa.

– Lähetimme 3 500 ei-heinolalaiselle kyselyn ja saimme 600 yhteydenottoa, jossa osoitettiin kiinnostusta Heinolaan muutto kohtaan. Vastanneista 44 prosenttia oli valmis harkitsemaan muuttoa, 18 prosenttia oli jo harkinnut. Yksi syy on yhteisöllisen ja virikkeellisen asumisen tarve.

Lopullisena tavoitteena on myös päivittäistavarakaupan ja erikoisliikkeiden toimintaedellytysten vahvistuminen keskustassa.

– Se tapahtuu luontaista tietä sen jälkeen kun uudet asunnot ja toiminnalliset aktiviteetit tuovat lisää väkeä keskustaan, Kaattari kuvaa.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat