Uutiset

Lumikevät laittaa sokkelit koetukselle

Salaojien kuntoa vaikea selvittää omatoimisesti ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa. Pintavesiongelmassa korjaukseksi riittää pihan tasaus.

Ennen 1990-lukua rakennettujen omakoti- ja rivitalojen salaojitukset ovat kunnostusiässä. Kunnostustarpeesta oireilevat sokkelimaalin tai -päällysteen hilseily sekä sokkelin ja kellarin kosteusongelmat.

Mutta kertovatko nämä oireet aina salaojituksen pettämisestä?

– Eivät välttämättä, sanoo heinolalainen koneurakoitsija Petri Mikkonen.

Mikkosen mukaan sokkelin kosteusoireilu voi johtua myös siitä, että sulamis- ja sadevedet kertyvät sokkeleiden viereen.

– Tämä johtuu siitä, että pihojen pinnat ovat nousseet vuosikymmenten kuluessa vesi kertyy seinän viereen.

Jos kosteusongelma johtuu pintavesistä, riittää Mikkosen mukaan pintamaiden kaivuu, jossa maaston kaltevuudet rakennetaan uudelleen talosta pois päin.

Tutkimus tarpeen

Ennen kuin päätetään kaivaa salaojia auki Mikkonen teettäisi tutkimuksen niiden kunnosta. Asukkaan on vaikea tehdä sitä itse, koska 1980-luvulla ja sitä ennen rakennetuista salaojajärjestelmistä puuttuvat tarkistuskaivot.

–Jonkinlaista osviittaa salaojan kunnosta antaa se, että talon seinustalle tehdään koekaivaus, jossa mennään anturan alapinnan tasoon. Samalla nähdään, missä kunnossa sokkelin pinta on. Vanhoissa taloissa sokkelin suojana ei ole patolevyjä, vaan sokkeli on vesieristetty pikeämällä tai on suojaamaton.

Maan alla yllätyksiä

Koekaivauksissa on tullut yllätyksiä.

– Olen ollut todistamassa tilannetta, että maan alta löytyy saviputkista tehty salaoja, joka on iästään huolimatta täysin ehjä.

Mikkosen mukaan varsinkin savimaassa vanha salaoja voi säilyä tiiviinä ja toimivana.

– Joskus vanhat salaojat ovat tukossa, koska niihin on valunut humusta tai hiekkaa. Tällöin koko järjestelmä on uusittava.

Halvalla ei selviä

Moni ei tajua remontin suuruutta.

– Yksikerroksisessa talossa salaojakaivannon syvyys on lähes metrin, kellarillisessa talossa kolmekin metriä. Se voi myös olla useita metrejä leveä. Tämä tarkoittaa käytännössä pihan auki mylläämistä, josta seuraavat myöhemmin laajat maisemointi- ja siistimistyöt.

Aivan halpaakaan työ ei ole.

– Talon muodosta ja koosta riippuen salaojituksen uusimiselle tulee hintaa vähintään 10 000 – 20 000 euroa.

Vähennystä veroista

Niille, jotka osaavat hakea kotitalousvähennystä urakka ei ole mahdoton. Sen sijaan Mikkonen on erittäin huolestunut kotiin hoidettaviksi ja vanhenemaan jätetyistä iäkkäistä.

– He näissä ikääntyvissä taloissa pääasiassa asuvat. Osaavatko he seurata rakennuksen tilaa, hoitaa pihaa ja tehdä ajoissa tarvittavat korjaukset? Onko heillä edes varaa korjauksiin, Mikkonen miettii.

Mikäli iäkkäät eivät saa neuvontaa, uhkaa heiltä mennä talo alta massiivisen kosteusvaurion ilmetessä. Tällöin vanhalla talolla ei ole sitä vähääkään arvoa enää. Asunto ja omaisuus uhkaa mennä alta. Nykyinen hoitoajattelu kaatuu.

– Koska vanhusten hoiva ja terveydenhuolto lasketaan yhä enemmän iäkkään oman asunnon varaan, olisi kunnissa kiireellisesti käynnistettävä vanhojen asuntojen vapaaehtoinen arviointi- ja tarkastusohjelma. Erityisen tarpeellista tämä olisi niiden iäkkäiden asunnoissa, jotka ovat yksin yhteiskunnan avun ja palvelujen varassa, hän arvioi.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat