Uutiset

Onko oma maakunta ensisijainen asia vai ei? Vertasimme kansalaisten ja ehdokkaiden vaalikonevastauksia

Vaalikoneen käyttäjien ja ehdokkaiden mielipiteet ristesivät kahdessa kysymyksessä. Nuoret tosin käyttävät tutkijan mukaan vaalikonetta usein vasta viime tipassa.

Eduskuntavaaleihin on nyt aikaa vajaa kuukausi. Kuva: Pirjo Kamppila

Pitäisikö kansanedustajien ajaa ensisijaisesti oman maakuntansa asiaa vai ei? Tuo kysymys jakoi voimakkaimmin mielipiteitä Etelä-Suomen Sanomien vaalikoneessa kansanedustajaehdokkaiden ja kansalaisten välillä.

Maaliskuun alussa avautunut vaalikone on kerännyt runsaasti käyttäjiä. Ehdokkaista vaalikoneeseen oli vastannut tätä juttua kirjoitettaessa 119.

Selvitimme, missä asioissa kansan ja ehdokkaiden näkemykset eroavat eniten. Vaalikonevastaukset kerättiin tiistaina 12.3. ja ehdokkaiden vastaukset keskiviikkona 13.3. Yksittäisiin kysymyksiin oli keräyshetkellä vastannut noin 22 700 ihmistä.

Iäkkäät ja politiikasta innostuneet korostuvat nyt

Voimakkaimmin ESS:n vaalikoneen käyttäjien ja ehdokkaiden mielipiteitä jakoi kysymys siitä, kenen asiaa kansanedustajat ensisijaisesti ajavat. Ehdokkaista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että maakunnan asian ajaminen ei ole kansanedustajalle ensisijainen asia. Käyttäjistä vastasi samoin 34 prosenttia.

Kansan ja ehdokkaiden mielipiteet ristesivät myös kysymyksessä Helsingin ja Kouvolan välisestä oikoradasta. Kun ehdokkaista oikorataa vastusti yli puolet, kansan puolella vastustajia oli vajaa neljännes.

Tampereen yliopiston politiikan tutkijan Sami Borg uskoo, että vaalikonevertailussa käyttäjissä korostuvat tällä hetkellä politiikasta aktiivisesti innostuneet ja ikäihmiset. Tutkimusten mukaan nuoret käyttävät vaalikoneita usein viime hetkellä.

Alle 30-vuotiaista äänestäjistä joka toinen sanoo, että vaalikoneilla on ratkaisevasti tai melko paljon merkitystä siihen, ketä he äänestävät. Politiikan tutkija Sami Borg

– Ne, jotka ovat tähän mennessä vaalikonetta käyttäneet, eivät todennäköisesti edusta kovinkaan tasapainoisesti vaalipiirin äänioikeutettua väestöä.

Borg uskoo, että eniten mielipide-eroa käyttäjien ja ehdokkaiden välillä aiheuttaneessa väittämässä on merkitystä sanamuodolla. Vastaus kansanedustajan ajamista asioista olisi hänen mukaansa luultavasti erilainen, jos väittämässä puhuttaisiin vaalipiiristä eikä maakunnasta. Maakunta on ehdokkaalle ongelmallinen termi vaalipiirissä, johon kuuluu kaksi maakuntaa.

Oikorata oli monelle vaikea kysymys

Muissa kysymyksissä enemmistön mielipiteet eivät ristenneet, mutta sävyeroja riittää. Esimerkiksi väittämä "vakaviin rikoksiin Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen pitää karkottaa lähtömaahan, vaikka palautettavan turvallisuutta lähtömaassa ei voi taata" sai käyttäjien keskuudessa 82 prosentin kannatuksen ja 12 prosentin vastustuksen. Ehdokkaista väittämää kannatti 71 ja vastusti 26 prosenttia.

ESS:n vaalikoneen käyttäjät napsauttavat vaalikoneessa huomattavasti ehdokkaita useammin "en tiedä" -vaihtoehtoa. Helsingin ja Kouvolan oikoradan vastustamisesta ei osannut antaa mielipidettään peräti 39 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista. Sama osuus ei osannut ottaa kantaa, pitäisikö paikkakunnan nimen näkyä ammattikorkeakoulujen nimissä.

Ehdokkaiden puolella eniten ”en tiedä” -vastauksia annettiin ammattikorkeakoulujen nimistä (24 prosenttia) ja kuntaliitoksista (18 prosenttia).

Borgin mukaan en tiedä -vastauksia tulee vaalikoneissa erityisesti abstrakteihin kysymyksiin, tai sellaisiin aiheisiin, joista ei ole tietoa.

Viinin toisi ruokakauppoihin enemmistö

Ehdokkaat ottavat osin kantaa kansalaisia voimakkaammin. Esimerkiksi viinit ja väkevät alkoholijuomat päästäisi kauppoihin vajaat 60 prosenttia sekä ehdokkaista että kansalaisista, mutta vastustusta oli kansalaisten joukossa paljon vähemmän kuin ehdokkaiden joukossa.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista joka kuntaan vastusti yli 20 prosenttia molemmista. Sen sijaan sitä kannatti jopa 71 prosenttia ehdokkaista mutta vain puolet kansalaisista.

Ehdokkaat olivat myös huomattavasti kansalaisia enemmän keskuskaupunkien aseman vahvistamista vastaan. Nuoriin liittyvissä kysymyksissä – maksuton lukio ja maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille – ehdokkaat ottivat kansalaisia hyväksyvämmän kannan.

Ydinvoiman rakentaminen jakaa mielipiteet lähes tasan

Samaakin mieltä ollaan. Valtion työpaikkoja pitäisi sijoittaa enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sekä ehdokkaiden (90 prosenttia) että kansalaisten (72 prosenttia) mielestä. Samat luvut pätevät koulutusleikkausten perumiseen.

Molemmat ovat valmiimpia korottamaan ansiotuloverotusta kuin leikkaamaan palveluita ja etuuksia. Hakaristin käytön julkisella paikalla kieltäisi molempien enemmistö. Yleinen maanpuolustusvelvollisuus sai enemmän vastustusta kuin kannatusta.

Osa kysymyksistä jakaa mielipiteet sekä ehdokkaiden että kansalaisten puolella. Tällaisia ovat esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen, vastikkeeton perustulo ja lentovero.

Lentoverossa tosin vastustusta oli vähemmän varsinkin kansalaisten puolella (35 prosenttia), kun yli puolet molemmista kannatti sitä. Perustulossa vastaukset kallistuivat vastustuksen puolelle.

Tämän hetken vaalikonevastaajat eivät edusta koko väestöä

Borgin mukaan vaalikoneet ovat nykypäivänä keskeinen tietolähde ehdokas- ja puoluevalinnassa. Erityisesti niillä on merkitystä nuorille ja nuorille keski-ikäisille.

– Alle 30-vuotiaista äänestäjistä joka toinen sanoo, että vaalikoneilla on ratkaisevasti tai melko paljon merkitystä siihen, ketä he äänestävät, Borg sanoo.

Vaalikoneiden käyttöaste vähenee vanhemmissa ikäluokissa.

– 40-vuotiaat ja sitä nuoremmat ovat oppineet aina käyttämään niitä. 70-plus-ikäluokassa niitä ei käytetä, kun on opittu toimimaan vaaleissa ilman vaalikoneita.

Borgin mukaan suuri osa ei käytä vaalikoneita nähdäkseen, kuka tulee ensimmäiseksi. Sen sijaan vaalikoneen kautta etsitään jo mielessä olevista puolueista ja ehdokkaista heidän mielipiteitään ja sitä, miten he perustelevat kantojaan. Vakavasti otettavat ehdokkaat käyttävätkin Borgin mukaan paljon aikaa ja vaivaa perusteluihin.

Tutkimustietoa siitä, miten ehdokkaiden ja vaalikoneen käyttäjien kannat eroavat toisistaan, ei ole. Borgin valistuneen arvauksen mukaan merkitystä on esimerkiksi ehdokkaiden ja käyttäjien sosiodemograafisella rakenteella – esimerkiksi vaalikoneen käyttäjissä on enemmän nuoria kuin ehdokkaiden joukossa.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme