Uutiset

Sysmä ja Hartola virittelevät yhdessä pyörämatkailun kehittämistä

Mikko Rantahakala, Ari Kääriäinen ja Johannes Sipponen tutkivat mahdollisia pyöräilyreitistöjä Sysmän ja Hartolan alueella. Kuva: Eija Virolainen-Nurminen

Sysmä ja Hartola lähtivät viime syksynä mukaan selvittelemään pyörämatkailun mahdollisuuksia paikkakunnilla. Alan guru, Ellare oy:n Pirjo Räsänen valaa uskoa matkailualan yrittäjiin, jotka haluavat täydentää palvelutarjontaansa myös pyörämatkailun saralla.

Räsänen uskoo ehdottomasti lajin kasvuun. Euroopassa muutaman kymmenen kilometrin päivämatkoin etenevä pyörämatkailu on saanut suuren suosion.

– Sähköpyörät mahdollistavat jopa sadan kilometrin päivämatkat, tarkentaa Räsänen.

Räsäsen mukaan pyörämatkailua on mahdollista harrastaa lähes ympäri vuoden, sillä jatkuvasti kehittyvä välineistö antaa siihen mahdollisuuden.

Jos reitistö on tarkoitettu kaikille, niin se ei ole oikeastaan kenellekään. Pirjo Räsänen

Pyöräily-ystävällisyys sertifioidaan Räsäsen mukaan Euroopassa hyvin, ja alan harrastajat löytävät juuri heille sopivat kohteet.

Pienillä yksityiskohdilla saattaa Räsäsen mukaan olla suuri merkitys. Majoituspaikasta pitää voida ostaa esimerkiksi vesipulloja ja eväspakkauksia seuraavalle etapille, ja siellä olisi hyvä olla myös mahdollisuus huoltaa pyörät pesusta lähtien.

Reitistö avasinasemassa

Reittiverkosto tulee olemaan avainasemassa pyörämatkailun kehittämisessä. Räsänen muistuttaa, että reitin tekemiseen on aina oltava maanomistajan lupa, mutta aina ei vaadita suuria investointeja. Valmiita polkuja on olemassa, samoin nykyisiä reittejä voidaan käyttää ja edelleen kehittää.

Räsänen kertoo, että aina on tehtävä reittitoimitus. Vain jos yrittäjä tekee reitin omalle maalleen, ei reittitoimitusta tarvita.

Vesa Blomqvist Tervalepikon Torpista pitää yhtenä mahdollisuutena, että yrityksen tekemää latuverkostoa voisi käyttää myös pyöräilyreitistönä. Hän on osallistunut Eurooppaan suuntautuneille opintomatkoille, joista on saanut hyviä vinkkejä Suomen maaseudun pyörämatkailun kehittämiseen.

– Samoja asioita ei toki voida käyttää meillä suoraan, vaan meidän pitää jalostaa omia ajatuksiamme käytäntöön. Meidän latuverkostollamme on voinut pyöräillä maastopyörillä. Eivät ladut siitä kärsi, pohtii Blomqvist.

Reittien nimeäminen on myös yksi tärkeä tekijä. Sysmän kunnan matkailu- ja markkinointineuvoja Raija Hänninen näkee nimeämisessä tärkeinä esimerkiksi Pyhän Olavin, senaattori Onni Schildtin ja laulaja Olavi Virran.

– Olisi loistavaa, jos saisimme Pyhän Olavin reitin Sysmään, iloitsee Hänninen.

Toukokuussa seminaari

Sysmäläinen Juhani Stjernvall muistuttaa, että helppoja reittejä on jo olemassa, ja sanoo hiekkateiden olevan mainiosti siirtymäreiteiksi soveltuvia.

Tämän vahvistaa hartolalainen Ari Kääriäinen, joka toteaa jo valmiiden polkujen olevan hyviä ja osin tarpeeksi haasteellisiakin.

Pirjo Räsänen muistuttaa, että Sysmän ja Hartolan metsät, harjumaiset maisemat ja runsaat vesistöt antavat puitteet, mutta työsarkaa on edessä. Markkinoinnissa on oltava tarkkana.

– Jos reitistö on tarkoitettu kaikille, niin se ei ole oikeastaan kenellekään. Matkailualan yrittäjät on saatava aktiivisesti mukaan, muistuttaa Räsänen.

Raija Hänninen kertoo, että toukokuussa on luvassa kaksipäiväinen seminaari, johon tulee kansainvälisiä kouluttajia. Hankkeessa siirrytään työskentelemään työpajoissa ja saamaan aikaan konkretiaa.

Sysmän ja Hartolan pyörämatkailuhankkeen rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, jonka taustala ovat EU ja Suomen valtio. Sen kesto on noin 10 kuukautta ja kokonaisbudjetti 45.000 euroa.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat