Uutiset

Maanviljelysneuvos joutui maksamaan arvonimensä itse

Sysmä-päivässä muisteltiin 1800–1900-luvuilla vaikuttaneen Onni Schildtin saavutuksia.

Kotiseutuneuvos Birgitta Stjernvall-Järvi vei Sysmä-päivän juhlayleisön Onni Schildtin jalanjäljille. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Sysmän Teatteritalolla sunnuntaina vietetyssä Sysmä-päivässä palattiin historiassa taaksepäin ja muisteltiin senaattori Onni Schildtin työtä. Hän vaikutti merkittävästi Sysmän ja koko Suomen kehitykseen 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa.

– Hänen tapansa toimia yhteiseksi parhaaksi tuli vahvasti esille kaikessa, mihin hän ryhtyi. Sysmäläisten keskuudessa on nyt herännyt ajatus etsiä tapoja, joilla voisi luoda tänne hänen muistokseen jotakin pysyvää, totesi juhlassa puhunut kotiseutuneuvos Birgitta Stjernvall-Järvi.

Kotiseutunsa lisäksi Schildtin työ suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta on ollut merkittävä. Hän osallistui valtiopäiville ritari- ja aatelissäädyn edustajana vuodesta 1882 lähtien 11 kertaa. Hänet valittiin vuoden 1905 suurlakon jälkeen Leo Mechelinin perustuslailliseen senaattiin maanviljelystoimikunnan päälliköksi. Tehtävä vastaa Stjernvall-Järven mukaan lähinnä nykyistä maatalousministeriä.

Schildt jaksoi uskoa, että edessä on parempi tulevaisuus. Historioitsija ja kirjailija Laura Kolbe

Torpparit vaikeuksissa

Tilattoman väestön aseman parantaminen oli tuohon aikaan maaseudun tulevaisuuden kannalta ongelmallisin kysymys. Schildtin aikana saatiin voimaan laki maan hankkimisesta tilattomalle väestölle vuonna 1909.

Stjernvall-Järvi kertoi, että Sysmässä itsenäistyi 78 torppaa jo ennen vuonna 1918 voimaan tullutta torpparilakia. Schildt oli nimittäin omaksunut suomalaiskansallisen aatteen ja käynnisti isänsä kuoleman jälkeen vapaaehtoisen torpparivapautuksen. Hänen esimerkkiään noudattivat myös kolmen muun kartanon omistajat.

Schildt nimitettiin myös maanviljelysneuvokseksi, mutta joutui maksamaan arvonimen itse. Tämän kuultuaan hän oli tokaissut: ”Olisin mieluummin ostanut vaikka hyvän hevosen”.

Euroopan muutokset heijastuivat Suomeen

Euroopan historian professori, tutkija ja kirjailija Laura Kolbe valotti omassa puheenvuorossaan, millaisia yhteiskuntia Eurooppa ja Suomi olivat olleet Schildtin aikana. Euroopassa tapahtuneet suuret rakennemuutokset, kuten kaupungistuminen ja teollistuminen vaikuttivat myös Suomi-kuvaan.

Kolben mukaan Schildtin aikana ihannoitu Suomi-kuva oli sekoitus Maamme-laulun sanoja sekä Topeliuksen Maamme- ja Kiven Seitsemän veljestä -kirjojen värittämää kuvausta, joista voi edelleen tunnistaa suomalaisuuden piirteitä.

– Tosiasiassa Suomi oli luokkayhteiskunta, kauniimmin sanottuna säädynmukaisen järjestyksen yhteiskunta, Kolbe huomautti.

Säätyjen murtaminen lähti liikkeelle vuoden 1863 valtiopäivistä, ja kansalaisaloitteellinen Suomi alkoi saada tilaa. Kansalaiset alkoivat järjestäytyä ammatillisesti, ideo- logisesti ja poliittisesti.

Tarve nostaa Suomi eurooppalaisten sivistysvaltioiden tasolle oli voimakas. Kolben mukaan Suomesta haluttiin viedä Pariisin maailmannäyttelyyn 1889 sellainen viesti, etteivät maan kansalaiset ole ”williä metsäläisiä”.

Myös sivistyksen lisääminen ja oppineisuuden arvostus olivat ajan hengen mukaisesti lähellä Schildtin sydäntä.

– Ennen kaikkea hän jaksoi aina uskoa, että edessä on vielä parempi tulevaisuus, Kolbe päätti.

Lutsin perhe palkittiin

Sysmän leipä -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Lutsin perhe. Jaak, Lea ja tyttäret Maria, Lore, Sofie ja Amanda Luts ovat vuosien ajan tuottaneet Sysmässä ja Sysmälle musiikkielämyksiä.

Kuka?

Onni Schildt

Wolmar Onni Schildt (1851–1913) oli agronomi ja senaattori.

Muutti Sysmään 1876 vastavihityn vaimonsa Mathilda Tigerstedtin kanssa, joka oli myös hänen serkkunsa. Perheeseen syntyi neljä lasta.

Schildtin äiti Mathilda Wadenstjerna oli Hovilan kartanon tytär Sysmästä. Kartano siirtyi pojan omistukseen vuonna 1879.

Tunnetaan maatalouden kehittäjänä, kunnallishallinnon toimijana, senaatin jäsenenä, Sysmän säästöpankin perustajana, vapaaehtoisen torpparivapautuksen toteuttajana, kansansivistystyön edistäjänä sekä matkailun ja luonnonsuojelun kehittäjänä.

Vuonna 1880 perustetun Itä-Hämeen Maanviljelysseuran ensimmäinen esimies.

Lähde: Birgitta Stjernvall-Järven esitys
Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat