Uutiset

Heinolalaiset viihtyvät kotikaupungissaan ja poismuuttaneetkin haaveilevat paluusta

Kaupungin imago ja tunnettuus eivät riittäneet kärkeen seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa.

Heinolalaiset ovat tyytyväisiä kotikaupunkiinsa, ja moni poismuuttanut haluaisi palata takaisin, kertoo tuore vetovoimatutkimus. Kuva: Juha Peurala

Heinolassa asuu ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä kotikaupunkiinsa, ja kaupungista lähteneillä on halukkuutta muuttaa sinne takaisin. Heinolan imago ja tunnettuus eivät kuitenkaan riittäneet viemään kaupunkia kärkisijoille tuoreessa vetovoimatutkimuksessa, jossa oli mukana 55 suomalaista seutukaupunkia.

Seutukaupungit ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, jotka muodostavat ympärilleen luontaisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Innolink oy toteutti tammikuussa seutukaupunkien asukkaille kyselyn, jossa vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kotikaupunkiaan, muita seutukaupunkeja sekä muuttohalukkuutta näihin kaupunkeihin. Kyselyyn saatiin noin 12 800 vastausta.

Asukkailta muita myönteisemmät arviot

Paimio, Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki ja Tornio saivat asukkailtaan parhaimmat arviot imagostaan. Vastaavasti heikoimmin menestyivät Jämsä, Äänekoski, Akaa, Kemijärvi ja Lohja.

Lähes kaikissa kaupungeissa asukkaat arvioivat kotikaupunkinsa imagon pääasiallisesti myönteisemmin kuin muiden kaupunkien asukkaat. Jämsä oli ainut kaupunki, jossa ulkoiset arviot olivat hieman jämsäläisten omia arvioita myönteisemmät.

Muiden seutukaupunkien asukkaiden vastausten perusteella ulkoiselta imagoltaan parhaimman arvion sai Rauma, heikoimman Kemi. Heinola sijoittui tässä vertailussa keskivaiheille.

"Ulkoisen vetovoiman eteen tehtävä töitä"

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen ja elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä huomauttavat, että Heinolan vaatimaton menestys ulkoisen imagon osalta voi selittyä sillä, ettei sillä ole yhtäkään seutukaupunkia naapurinaan. Vastaajilla ei välttämättä ole ollut Heinolaan yhtä läheisiä siteitä kuin muilla seutukaupungeilla on keskenään.

– Tästä huolimatta meidän on tehtävä työtä ulkoisen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Asukkaiden hyvät arviot kotikaupungistaan antavat uskoa tekemiseen, Parkkonen toteaa.

Heikki Mäkilän mukaan etenkin vuosien takaiset työpaikkojen menetykset ovat koetelleet Heinolan imagoa, mutta hän iloitsee siitä, että heinolalaiset ovat itse huomaamassa, että kaupungilla menee tällä hetkellä hyvin.

– Ihmiset haluavat asua siellä, missä työmahdollisuudet ovat hyvät, hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan kaupunki, joka saa hyvin myönteiset sisäiset imagoarviot ja jonka entiset asukkaat ovat valmiita valitsemaan sen uudelleen on myös kaupunki, jonka imagoon voi liittyä piilossa olevaa potentiaalia. Miten Heinolan vahvuudet saataisiin esiin?

– Täytyy jatkaa sitä työtä, jota on jo tehtykin, eli osaavaa työvoimaa houkutellaan tänne töihin, yrityksille luodaan hyvät toimintaedellytykset ja asukkaille tarjotaan mielekästä tekemistä vapaa-ajan viettoon. Heinolan sijainti on huippuhyvä ja työpaikkakehitys lupaava. Matkailua on kehitetty pitkäjänteisesti kymmenen vuoden ajan, ja olemme jopa pääsemässä Lahden tasolle, Mäkilä sanoo.

Supistuvaa kierrettä ja tulevaisuuden uskoa

Monet seutukaupungit ovat Heinolan tavoin käyneet läpi voimakkaan teollisuuden, palveluiden ja osaamisen rakennemuutoksen. Niiden menestymisen haasteet ovat sidoksissa ensisijaisesti sijaintiin, mutta kaupungista riippuen niiden haasteena on yleensä joko kasvun hallinta tai supistumiskierteen tasapainottaminen. Kumpi on Heinolan haaste?

– Meillä on merkkejä molemmista. Vaikka elinkeinoelämässä tapahtuu positiivista kehitystä, väestön väheneminen ja työvoimapula aiheuttavat supistuvaa kierrettä, Parkkonen sanoo.

Mäkilä näkee, että Heinolan haaste painottuu kasvun hallintaan. Kaupungilla on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet luoda kasvua esimerkiksi panostamalla matkailun kehittämiseen sekä tuottamalla laadukkaita asumismahdollisuuksia ja rantatontteja.

– Koulun rakentaminen on myös merkki uskosta tulevaisuuteen.

Vetovoimatutkimus

55 suomalaista kaupunkia mukana

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin 55:n Suomen kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa.

Heinolalaisten arvio kotikaupunkinsa imagosta oli 3,8 asteikolla 1–5, jossa 1=erittäin negatiivinen, 5=erittäin positiivinen,

Sisäisten imagojen keskiarvot vaihtelivat Paimion varsin korkeasta 4,2:sta Jämsän 2,8:aan.

Noin kaksi kolmasosaa seutukaupunkien asukkaista olisi halukkaita muuttamaan kotikaupunkiinsa, jos voisivat valita asuinpaikkansa uudelleen (ns. pitovoima).

Muuttovetovoiman osalta seutukaupunkien asukkaiden arviot kotikaupungistaan olivat aina keskimäärin ulkoisia arvioita myönteisempiä.

Turvallisuus, asuinympäristö ja liikenteellinen saavutettavuus nousivat seutukaupunkien vahvuuksiksi.

Selvityksen toteuttivat Seutukaupungit-verkosto, Innolink oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lähde: Kuntaliiton julkaisema tiedote tutkimuksesta
Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme