Uutiset

Heinolan mestarit esillä taidemuseon kesänäyttelyssä

Heinolan museoiden uusi, tänään avautuva kesän päänäyttely esittelee 55 Heinolaan kytkeytyvää teosta.

Vanhimmat suomalaista maisemaa kuvanneet maalaukset ovat Nils Schillmarkin kaksi Heinola-aihetta vuodelta 1787. Laajemmin Heinolaa on kuvattu taiteilijoiden töissä vasta 1900-luvun alkupuolella.

Näyttelyn varhaisimmat teokset ovat 1890-luvulta ja löytyypä näyttelystä yksi 1980-luvullakin tehty työ.

– Painopiste on kuitenkin enemmän ennen ensimmäistä maailmansotaa tehdyissä teoksissa, kertoo Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juuti.

Maalauksiin on tallennettu myös oman aikansa näkymät Heinolasta, jotka kertovat kaupunkikuvan muutoksesta. Amanuenssi Sirpa Juuti

Taidemuseolla nähdään töitä Arvid Liljelundilta, Väinö Hämäläiseltä, Bruno Pakariselta, Ilmari Soikkaselta, August Ripatilta, Tatjana von Schwanck-Väänäseltä, Toivo Väänäseltä sekä Ensio Harnilta.

Osa teoksista ei ole ollut aiemmin esillä, ja joitakin tauluja on nostettu esille museon perusnäyttelystä.

– Perusnäyttelyssä oleva teokset ovat jääneet ehkä vähemmälle huomiolle, mutta nyt ne pääsevät esille nimenomaan taideteoksina.

Valtaosa näyttelyn taiteilijoista vaikutti 1910-30-luvuilla. Poikkeuksen tekevät Tatjana von Schwanck-Väänänen ja Toivo Väänänen, joiden aktiivikausi alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Heille omistetaan kokonainen huone, jonne tulee maalausten lisäksi esille myös muun muassa luonnoksia, matkakuvauksia ja grafiikan laattoja.

Jos ajallisesti näyttelyn töitä yhdistää sijoittuminen 1900-luvun alkupuolelle, on taiteilijoita yhdistävä tekijä kuvataideopettajan ammatti. Niin Harni, von Schwanck-Väänänen, Ripatti kuin Pakarinenkin paitsi maalasivat itse, opettivat sitä myös muille.

Ytimenä oma kokoelma

Näyttelyn ytimen muodostaa Heinolan museoiden oma kokoelma teoksineen, jota on täydennetty teoslainoilla. Lainateoksia on taidemuseolla esillä kymmenkunta.

– Avajaisissa oma kokoelmamme sai vielä lisäystä Heinolan taidemuseon ystävien teoslahjoituksista. Heidän tekemiään hankintoja on näyttelyssä esillä muutenkin, Juuti kertoo.

Museoiden kokoelmissa painopiste on luonnollisesti sellaisissa töissä tai tekijöissä, joilla on jokin kytkös Heinolaan.

Juuti näkee, että nimenomaan tällaisen kulttuuriperinnön vaaliminen on tärkeä osa museoiden tehtävää Heinolassa.

Heinola-aiheet ja paikkakunnalta kotoisin olevien taiteilijoiden teokset kuuluvat keskeisinä Heinolan taidemuseon tallennusohjelmaan.

– Kuka muukaan niitä säilyttäisi, jos emme me? Maalauksiin on tallennettu myös oman aikansa näkymät Heinolasta, jotka kertovat kaupunkikuvan muutoksesta.

Ensimmäinen Heinolaa kuvanneiden taiteilijoiden näyttely järjestettiin vuonna 1982. Edellinen suuri katselmus juhlisti 150-vuotiasta Heinolaa vuonna 1989. Tuolloin julkaistiin myös Heinola kuvataiteessa -kirja.

– Nyt, kun kaupunki täyttää 180 vuotta muistelemme sen menneisyyttä kuvataiteen välityksellä. Samalla näyttely aloittaa uuden sarjan, jossa esitellään paikkakuntaa kuvanneita tai täältä ponnistaneita taiteilijoita. Vuoden kuluttua vuoron saa kuvataiteilija Heli Hiltunen, kertoo Juuti.

Heinolan mestarit -näyttely Heinolan taidemuseossa 13.4.-1.9.2019.

Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat