Uutiset

Palvelus ulkomailla jättää jäljen ihmiseen - entiset rauhanturvaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti Heinolassa

Jari Tuulaniemi (keskellä) kertoi perjantaina miinanraivauksesta Kosovossa. Ari-Pekka Ritari (vasemmalla) ja Kari Pullinen ovat Heinolan rauhanturvaajien perustajajäseniä. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Sotatoimialueella valokatkaisijakin voi olla vaarallinen. Jos katkaisija on nallitettu, se räjähtää kosketuksesta.

– Kosovossa minusta tuli vainoharhainen. Kun palasin Suomeen, minun ei tehnyt ollenkaan mieli koskea valokatkaisijoihin, kertoo entinen rauhanturvaaja Jari Tuulaniemi.

Tuulaniemi palveli ensin Lähi-Idässä 1980-luvulla ja sen jälkeen Kosovossa kahteen otteeseen vuosien 1999 ja 2002 välillä.

Viime perjantaina hän kertoi kokemuksistaan Heinolan rauhanturvaajien messi-illassa.

Vuonna 2006 perustetulla Heinolan rauhanturvaajilla on aktiivista toimintaa ympäri vuoden. Jäseniksi hyväksytään YK:n rauhanturvatehtävissä palvelleita sotilaita.

Kriisin jälkiä siivoamassa

Jugoslavian sota ja sitä seurannut Kosovon etninen puhdistus olivat 2000-luvun alun suurimpia uutisia. Suomi empi pitkään rauhanturvaoperaatioon osallistumista, mutta päätti lähteä mukaan, kun operaatio sai YK:n valtuutuksen.

Tuulaniemi palveli Kosovon pääkaupungin Pristinan lähellä. Hän ja hänen joukkuetoverinsa tallensivat tapahtumia videokameralla. Nyt videot on siirretty VHS-kaseteilta digitaaliseen muotoon ja perjantain tilaisuuteen osallistuneet saivat nähdä näitä videoita.

Videolle on kuvattu muun muassa silloisen ulkoministerin Tarja Halosen vierailu Kosovoon. Kuvissa vilahtaa lukuisia valokuvaajia ja toimittajia.

– Se oli melkoinen mediamylläkkä, Tuulaniemi sanoo.

Etnisen puhdistuksen jäljet olivat karmaisevia. Ojasta saattoi löytyä luurankoja. Kaupungin ulkopuolella rauhanturvaajien tehtävänä oli etsiä joukkohautoja.

– Yleensä ne paljastuivat maanpainumista.

Monet kylät Kosovossa olivat tyhjentyneet ihmisistä ja rauhanturvaajien tehtävänä oli tehdä niissä miinanraivausta. Miinan tai pommin löytyessä se joko purettiin tai räjäytettiin hiekkasäkkien ja pommipeiton alla.

Suurin suomalaisten löytämä ammus oli 275-kiloinen lentopommi, joka löytyi alle sadan metrin päästä lähimmästä asuintalosta. Rauhanturvaajat eivät onnistuneet purkamaan pommin molempia sytyttimiä, joten se oli räjäytettävä.

– Avasimme talon ovet ja ikkunat, mutta paineaalto hajotti ne silti. Kävimme myöhemmin korjaamassa niitä.

Pommin tilalle peltoon jäi valtava monttu. Tuulaniemi kantaa yhä mukanaan muistoa kyseisestä pommista: hänen avaimenperässään on siihen kuulunut metallinkappale.

Nykytila kiinnostaa

Sodassa ei välitetä ihmisistä eikä ympäristöstä. Videolle on tallentunut kuvaa autioituneesta akkutehtaasta, jonka syövereistä valuu myrkkyvesiä suoraan maahan ja läheiseen jokeen.

– Sodassa kaikki jää hoitamatta, vaikka kyse olisi miten vaarallisesta asiasta. Kyseisellä alueella miesten elinajanodote oli myrkkyjen takia tuolloin alle 40 vuotta.

Vaikka mieleen on jäänyt monta järkyttävää asiaa, on palvelus jättänyt myös hyviä muistoja. Niitä ovat esimerkiksi joukkuetoverit, uskomattoman hieno pommikoira Jaro ja luotettavaakin luotettavammat Pasi-panssarivaunut.

Paseilla joukot ajoivat kartoittaen turvallisia reittejä. Turvallisiksi katsotut tieosuudet päivitettiin karttoihin, jotta ihmiset tietäisivät missä uskaltaa liikkua.

Paseista ja helikopterista avautui myös henkeäsalpaavan kauniita maisemia: vehreitä peltoja, metsäisiä vuoria ja Helsingin kokoisen suurkaupungin siluetti.

– Pristinan seutu tunnetaan Jugoslavian vilja-aittana. Alue sijaitsee vuorten ympäröimässä laaksossa, joka on viljelylle suotuisaa. Minua kiinnostaa todella paljon, millainen paikka Kosovo on nykyään. Siksi olen ajatellut ostaa lennot ja lähteä paikanpäälle katsomaan.

Rauhanturvaajat

Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu

Päijät-Hämeen rauhanturvaajat ry:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Sen alaosasto Heinolan rauhanturvaajat perustettiin vuonna 2006.

Päijät-Hämeen rauhanturvaajiin kuuluu noin 450 jäsentä.

Jäseniksi hyväksytään henkilöitä, jotka ovat toimineet YK:n rauhanturvatehtävissä.

Järjestö oli yksi Nobelin rauhanpalkinnon saajista vuonna 1988. Palkinto myönnettiin kaikille rauhanturvaajille, jotka palvelivat YK:n rauhanturvatehtävissä vuosina 1955-1988.

Palkittuja oli useassa maassa yhteensä 25 000. Päijät-Hämeessä heitä oli parikymmentä, heidän joukossaan Jari Tuulaniemi, Kari Pullinen ja Ari-Pekka Ritari.

Heinolan alaosasto tekee tiivistä yhteistyötä Heinolan sotaveteraanien, vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Heinolan ampujien ja muiden reserviläisjärjestöjen kanssa.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat