Uutiset

Ambulanssi ei ottanut kyytiin – omalla kyydillä kiireelliseen hoitoon

Heinolalaisten Piristen perheessä on ollut parissa vuodessa kolme sairauskohtausta.

Paavo Pirinen toivoo käytännön muuttamista niin, että vakavasti sairas kuljetettaisiin ambulanssilla hoitoon. Kuva: Taina Kivijärvi

Vierumäellä asuvien Piristen perheessä on sattunut 2,5 vuoden sisällä kolme sairauskohtausta. Sairasauto kävi paikalla joka kerta, mutta potilasta ei otettu millään kerralla kyytiin.

Juan Pirinen sai sydäninfarktin 2,5 vuotta sitten. Hänen isänsä Paavo Pirinen menetti 1,5 vuotta sitten tajuntansa ja alkoi kouristella.

Paavo Pirisen vaimo ja Juan Pirisen äiti sai aivoverenvuodon huhtikuun alussa. Hän menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Jos ei ole resursseja, niitä pitää lisätä. Juan Pirinen

Koska rouvalla oli massiivinen aivoverenvuoto, hän ei todennäköisesti olisi selvinnyt vaikka hänet olisi heti kuljetettu Akuuttiin.

Asia jäi silti vaivaamaan perhettä.

– Entä jos vaimo kuitenkin olisi viety heti Akuuttiin? Ajoin hänet itse Heinolan terveyskeskukseen. Vaimoon ei saanut enää mitään kontaktia. Mitä jos matkalla olisi sattunut jotain? Olisin ollut sokissa ja voinut ajaa kolarin, puoliso miettii.

Vaimo oli kyseisenä aamuna sekaisin, hän ei saanut sukkia tai kenkiä jalkaansa eikä kuulokojetta paikalleen. Vaimo piteli seinistä kiinni ja hänellä oli kova pääkipu. Hänellä oli ollut pieni aivoverenvuoto muutama vuosi aiemmin.

– Ensihoito mittasi verensokerit, verenpaineet ja muut. Äiti ei enää pystynyt vastaamaan kysymyksiin. Ensihoidon mielestä tilanne ei tuntunut vakavalta, Juan Pirinen kertoo.

Ensihoito kehotti viemään puolison omalla autolla tai Kela-taksilla terveyskeskukseen.

Terveyskeskuksessa rouvan tila huononi. Samat kuljettajat, jotka kävivät katsomassa häntä Vierumäellä, lähtivät kiidättämään potilasta ambulanssilla Akuuttiin.

Rouvalla todettiin iso aivoverenvuoto. Mitään ei ollut tehtävissä.

– Seuraavana aamuna lääkäri soitti, että vaimoni on aivokuollut, Paavo Pirinen kertoo.

"Olin kuulemma liian hyväkuntoinen"

Juan Pirinen oli 2,5 vuotta sitten lähdössä töihin kun hän huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa.

– Minulla oli rintakipua, paineen tuntua ja kylmä hiki. Vaimoni soitti ambulanssin. Ensihoito tuli ja mittasi verenpaineet ja muut, hän kertoo.

Ensihoito kehotti Piristä hakeutumaan joko terveyskeskukseen tai Akuuttiin omalla kyydillä.

– Olin kuulemma liian hyväkuntoinen kotona. Vaimo vei minut suoraan Akuuttiin. Siellä ihmeteltiin, miksei minua tuotu ambulanssilla, hän kertoo.

Sairaalassa Juan Pirinen pääsi saman tien hoitoon, ja hänelle tehtiin pallolaajennus.

Kolmas perheessä sattunut sairaustapaus sattui 1,5 vuotta sitten. Paavo Pirinen oli poikansa pihalla puita sahaamassa, kun yhtäkkiä pimeni. Mies meni tajuttomaksi ja alkoi kouristella.

Läheiset saivat hänet virvoiteltua. Hätäkeskus lähetti ambulanssin. Paikalle tullut ensihoito mittasi miehen elintoimintoja.

– Meille sanottiin, että menkää heti terveyskeskukseen. Miniä lähti viemään minua sinne, Paavo Pirinen muistelee.

Terveyskeskuksessa oli ihmetelty, miksi Pirinen tuotiin sinne eikä Akuutti24:ään.

– Siellä sanottiin, että heti keskussairaalaan, Pirinen kertoo.

Keskussairaalassa todettiin, että miehen veriarvot olivat menneet heikoiksi.

– Olin kaksi päivää Päijät-Hämeessä ennen kuin pääsin kotiin, hän kertoo.

Alueen ensihoidosta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Valituksia sairaanhoidon kuljetuksista tulee vuosittain muutamia. Kuva: Armi Salonen

Turvallisuuden tunne heikentynyt

Miehiä ihmetyttää, miksi ambulanssi ei vie sairaskohtauksen saanutta ihmistä sairaalaan.

– Miten paljon tällaista on sattunut, ettei ihmistä ole otettu ambulanssiin ja potilas on menehtynyt, Juan Pirinen kysyy.

Hän huomauttaa, että ihmisiin on iskostettu pienestä pitäen, että sairauskohtauksen tullessa pitää soittaa hätänumeroon.

– Näissä tapauksissa oli henki kyseessä. Jos ei ole resursseja, niitä pitää lisätä, Juan Pirinen sanoo.

Myös isän mielestä sairaitten pitää päästä heti hoitoon.

– Jos hengestä on kiinni, pitää hoitaa maksoi mitä maksoi. Veroja on maksettu joka puolelle, mutta apua ei saa silloin kun tarvitsisi, hän sanoo.

Molempiin miehiin on jäänyt epäily siitä, saako ambulanssikyydin jatkossakaan, jos jotain sattuu.

– Turvallisuuden tunne on heikentynyt, he sanovat.

Ensihoito tekee arvion

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoito noudattaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen hoitosuosituksia. Hyvinvointiyhtymän Akuutti24:n tulosyksikköpäällikkö Liisa Kokkonen kertoo, että käytännössä samat linjaukset ovat voimassa koko maassa.

– Yleissääntö on, että potilas kuljetetaan hyvin herkästi mutta niin, että yleisiä säännöksiä pyritään noudattamaan, hän selvittää.

Se, miten omainen kokee tilanteen olleen ja mitä se oikeasti on ollut kirjausten perusteella, saattaa Kokkosen mukaan joskus olla vähän eri asia.

– Mutta on selvää, että kenelle tahansa sote-ammattilaiselle voi sattua yksittäisiä virhearvioita. Jos potilas tai omainen epäilee näin tapahtuneen, pitää olla meihin yhteydessä, jotta asia voidaan selvittää, hän sanoo.

Kokkonen ei voi ottaa kantaa yksittäisiin potilastapauksiin. Hän sanoo kuitenkin, että mitään yksiselitteistä rajaa sille, milloin potilas kuljetetaan ambulanssilla hoitoon, ei ole.

– Päätös tehdään oirekuvan ja mittaustulosten perusteella. Jos tajunnan taso on alentunut, potilasta ei koskaan jätetä kuljettamatta. Samoin toimitaan jos hänellä on vaarallinen oirekuva kuten esimerkiksi voimakas kipu, halvausoire tai hoitoa vaativa rytmihäiriö,.

Kokkonen korostaa, että ensihoito tekee arvion senhetkisen tilanteen perusteella.

– On paljon sairaustilanteita, joissa tilanne muuttuu ensimmäisten tuntien aikana, hän huomauttaa.

Hyvinvointiyhtymällä on vuodessa noin 40 000 kiireellistä ensihoidon tehtävää. Niistä suoraan Akuutti24:ään kuljetetaan 65 prosenttia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoito maksaa kunnille yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Kokkonen korostaa, että potilaita ei jätetä kuljettamatta taloudellisista syistä.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat