Uutiset

Älyä vaativat kuviot vetävät iäkkäitä tanssijoita

Itä-Hämeen kansantanssijoiden vahvuutena omat koreografiat. Kaikki tanssivat -periaate lisää harrastuksen sosiaalisuutta.

Itä-Hämeen kansantanssijoiden Vielä jaksaa tanssia -iltamat olivat elämys paitsi yleisölle, myös tanssijoille.

– On aina mahtavaa, kun saadaan yhdessä aikaan jotakin isompaa ja erilaista tavallisen harrastamisen lomaan, toteaa kansantanssiryhmän ohjaaja Annamaija Lehtinen.

Lehtinen listaa kolme asiaa, jotka vetävät väkeä tanssiharrastuksen pariin.

– Monipuolinen liikunta, hauska seura ja mahdollisuus kehittyä. Periaatteena on, että kaikki tanssivat. Ikä on todella vain numero tässä harrastuksessa.

Toista tanssiryhmää ohjaava Hannu Järvinen painottaa myös tanssimisen henkistä puolta.

– Kun mukana on ikäihmisiä, nousee joukkoon kuulumisen ilo tärkeäksi tekijäksi.

Suosion avain on hänenkin mielestään älyllinen purtava.

– Suomalaisissa tanhuissa on kansainvälisestikin varsin vaikeat askelkuviot. Niiden opettelu on älyllistä askartelua joka vaalii muistia.

Osasyy toimivalle harrastukselle löytyy harrastustilasta.

– WPK:n talo on varmaankin koko maan hienoin harrastuspaikka kansantanssijoille. Kiitos siitä kuuluu Heinolan kaupungille.

Iltamissa nähtiin vajaat 30 esitystä pääosin kolmelta eri harrastajaryhmältä.

Suurin osa ohjelmistosta oli tuttuja esityksiä Tanhuvakka-kirjastosta. Ilahduttavasti mukana oli myös Itä-Hämeen kansantanssijoiden koreografista osaamista Lehtisen ja Järvisen omista ideoista.

He olivat tehneet kuviot muun muassa Vanha jatsi, Totisen pojan jenkka sekä Tanssii tätien kanssa -esityksiin.

– Kun omat polvet eivät enää salli tanssimista, antaa omien koreografioiden teko minulle tunteen niin kuin tanssisin itse vielä muiden mukana, Lehtinen naurahtaa.

Kuten muutakin yhdistystoimintaa, Itä-Hämeen kansantanssijoita uhkaa ukkoutuminen ja akkautuminen.

– Nuoria tietysti kaivattaisiin mukaan. Ilman heitä toiminnan jatko on tietysti vaikeaa.

Lohtua tulevaisuuden näköalaan antaa se, että perinteet ja paikallisuus ovat nousussa koko Euroopassa.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten kansantanssinäytös kuului pakollisena kaikkiin isompiin tapahtumiin ja kyläjuhliin.

Voisiko harrastus elpyä, jos vastaavanlainen näyteikkuna avautuisi uudelleen?

– Käymme antamassa pienimuotoisia esityksiä muun muassa vanhainkodeissa. Olisi hienoa, jos meitä kysyttäisiin myös isompiin tapahtumiin. Eri asia on, onko aina resurssia vastata kaikkiin pyyntöihin, Lehtinen miettii.

Lapsesta saakka tanssia harrastanut Seppo Stick (70) on yksi neljästä jäljellä olevasta Itä-Hämeen kansantanssijoiden perustajajäsenestä.

Hänen mielestään lavatanssikulttuuri luo pohjaa myös kansantanssin jatkuvuudelle.

– Heinolan seudun lavat ovat kesäisin elpymässä ja niillä käy paljon nuoria.

Kun lastaa kimppakyydin pääsee Heinolasta naapurimaakuntien isommille lavoille ympäri vuoden.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat