Uutiset

Mökkiläiset jakamaan verotaakkaa - kaksoiskuntalaisuus olisi merkittävä keino hillitä Heinolan väestö- ja palvelukatoa

Kesäasukkaita koskeva kaksoiskuntalaisuus ei ole hiipuvien maaseutukuntien oljenkorsi, vaan yhä useamman Ruuhka-Suomessa asuvan toive.

Isona mökkikuntana Heinola näkee tässä mahdollisuuden asukasmäärän ja veropohjan kartuttamiseen.

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan kaksoiskuntalaisuutta kannattavat eniten pääkaupunkiseudulla asuvat mökinomistajat, joista iso osa on hankkinut loma-asuntonsa juuri Päijät-Hämeestä.

Kaksoiskuntalaisuuden vaatimaa lainsäädäntöä vuonna 2018 pohtinut Vehviläisen työryhmä nosti kuitenkin kädet pystyyn.

Yhden asuinpaikan periaatteesta luopuminen olisi vaatinut perustuslakitason säädöksiä.

Asia nousi vahvasti esille jälleen eduskuntavaaleissa muun muassa Keskustapuolueen puheenjohtajan Juha Sipilän toimesta.

Sipilä totesi, että kaksoiskuntalaisuus on hyvää aluepolitiikkaa, koska se vastaa liikkuvan työn haasteeseen, purkaa pääkaupunkiseudun kuormaa ja joustavoittaa palvelujen saantia siellä, missä ihmiset oleskelevat vapaa-aikanaan.

Sipilän mukaan digitaalisen alustatalouden aiheuttama työn muutos tekee myös asuinpaikkaa koskevan lain muutoksen välttämättömäksi.

Lain pitää palvella aikaansa

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen on samoilla linjoilla.

– Se, että kaksoiskuntaisuus vaatii perustuslain muutoksen ei saisi olla este merkittävän asian eteen päin viemiselle. Myös perustuslain pitää palvella aikaansa, kun työ ja elintavat muuttuvat, hän sanoo.

Heinolassa vaikuttaa tällä hetkellä noin 10 000 mökkiläistä, joiden viettämä aika pitenee kiinteistöjen muuttuessa ympäri vuoden asuttaviksi.

Mökkiläisiltä kerättävillä verotuloilla olisi tasoittava vaikutus alueella, jonka vakituisen väestön verotulo loivasti pienenee.

– Toisaalta verotulojen vastikkeeksi tulisi tarjota mökkiläisille palveluja. Järjestämiskustannukset pitää vähentää saadusta verohyödystä, miettii elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Mökkiläisten pääasuinpaikka säilyisi edelleen muualla, joten esimerkiksi heidän lapsensa jatkaisivat koulun käyntiä siellä.

– Kaksoiskuntalaisuus ei näyttäisi aiheuttavan merkittäviä infra- tai palvelukustannuksia mökkikunnalle, hän arvioi.

Mökkiläiset kartuttavat nykyisinkin kunnan kiinteistöverokertymää. Sen nojalla voidaan jo järjestää osa heidän tarvitsemistaan palveluista, joten kaikkia palveluja ei uuden kaksoiskuntaveron tarvitsisi kattaa.

Sitouttamista kuntaan

Merkittäväksi saannoksi sen sijaan tulee laskea se, että kaksoiskuntalaisuuden myötä kesäasukkaiden kiinnostus ja sitoutuminen mökkikuntaa kohtaan kasvaisi.

– Pääkaupunkiseudun asukkaista huomattava osa on toisen tai kolmannen polven muuttajia, joiden juuret ja siteet ovat yhä maakunnissa. Kaipuu väljempään elämään lähelle luontoa on heidän unelmansa, pikkukaupunki parempine vaikutusmahdollisuuksineen ideaali asuinympäristö, Mäkilä kuvaa.

Kaksoiskuntalaisuus sitouttaisi mökkiläisiä kuluttajina ja mahdollisina yrittäjinä.

– Tämä voisi tuoda jopa lisää työpaikkoja.

Maan suurimmissa mökkikunnissa on kuulunut myös soraääniä tähän liityen.

Kesäasukkaita voi lopulta olla enemmän kuin varsinaisia asukkaita. Tämä on herännyt pelkoa heidän poliittisen vaikutusvaltansa liiallisesta kasvusta.

Heinolassa on noin 3500 mökkiä.

– Mökkiläisten määrä ei meillä ole niin suuri, että poliitisen vaikutusvallan keikahduksesta olisi pelkoa, Mäkilä arvioi.

Mäkilä veisi ajatuksen vapaa-ajan asumisesta uudelle tasolle Heinolassa.

– Laadukkaita, tiiviitä vapaa-ajan asuinyhteisöjä tulisi rakentaa Heinolan ydinkeskustaan, missä järviluonto on kivenheiton päässä.

Valtaosa suuresta kaupungista tulevista lomailijoista ei enää halua korpimökkiin.

– He osaavat arvostaa pikkukaupunki-idylliä palveluineen, Mäkilä toteaa.

Tutkimus kaksoiskuntalaisuudesta

Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa tärkeintä kaksoiskuntalaiselle oli oikeus käyttää paikallisia palveluja nykyistä joustavammin (75 prosenttia).

Oikeus saada tietoa kunnan hallinnosta sai 73 prosentin kannatuksen.

Muista tärkeiksi koettuja asioita, olivat valitus- ja osallistumisoikeus (62 prosenttia) ja aloiteoikeus (60 prosenttia)

Joka toinen koki tärkeäksi jakaa kunnallisvero kahden kunnan kesken.

Oikeutta asettua ehdolle kuntavaaleissa ja toimia muissa luottamuselimissä arvosti 37 prosenttia vastanneista.

Äänioikeus kahdessa kunnassa sai vain 29 prosentin kannatuksen. Opiskelijoiden osalta tämä valinnainen äänioikeus sai kuitenkin 45 prosentin kannatuksen.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat