Uutiset

Hallinto-oikeus ei tutki Vierumäen joukkohauta-alueen vainajien siirtoluvasta tehtyä valitusta

Heinolalainen Jarmo Laitinen aikoo seuraavaksi pyytää valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Vierumänen taisteluissa kaatuneiden ja teloitettujen muistomerkki seisoo keskellä Versowoodin tehdasaluetta. Kuva: Armi Salonen

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päättänyt jättää tutkimatta heinolalaisen Jarmo Laitisen valituksen koskien Vierumäellä sijaitsevan sisällissodan aikaisen joukkohaudan kajoamislupaa.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei Laitisella ole oikeutta päätöksestä valittamiseen. Laitinen on perustellut valitusoikeuttaan sillä, että hänen isoäitinsä isän veli Onni Tuomisen on mahdollisesti yksi Vierumäen joukkohauta-alueelle haudatuista.

Hallinto-oikeuden mukaan Laitinen ei kuitenkaan esittänyt kunnollista sukuselvitystä Onni Tuomisesta eikä näin ole pystynyt osoittamaan kuuluvansa Tuomisen lähimpiin perillisiin. Hallinto-oikeuden mukaan on mahdollista, että Tuomisella on elossa olevia sukulaisia kolmannessa alenevassa polvessa.

Päätöksellä ennakkotapauksen luonne

Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa antaa Heinolan kaupungille ja joukkohauta-alueen naapurissa yritystoimintaa pyörittävälle Versowoodille luvan hauta-alueen vainajien siirtoon.

Vainajat on tarkoitus haudata Heinolan hautausmaalle tai mahdollisten omaisten osoittamaan paikkaan. Alueelle haudattujen vainajien tarkkaa lukumäärää tai henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä.

Vierumäen joukkohauta-aluetta mitattiin maatutkalla syksyllä 2016. Työn suorittaneen Geo-Workin vanhempi maatutkakonsultti Risto Pollari arveli tuolloin, että alueella on haudattuja kolmessa eri kohdassa. Kuva: Osmo Kuisma

Joukkohauta-alueen kajoamisluvasta on tulossa ennakkotapaus, sillä Vierumäen kaltaisia vainajien massasiirtoja ei Suomessa ole aiemmin tehty. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi Laitinen aikoo seuraavaksi pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

– Esimerkiksi tätä lähisukulaisuus-asiaa selvitetään nyt tarkemmin maistraatin kautta, Laitinen kertoo jatkosuunnitelmista.

Koska hallinto-oikeus ei ottanut Laitisen valitusta tutkittavakseen, ei se myöskään ottanut kantaa siihen, onko kajoamislupa myönnetty oikean lain perusteella.

Se on Laitisen mukaan harmi. Hänen valituksensa kun perustuu pitkälti siihen näkemykseen, ettei hautaustoimilakia voida soveltaa joukkohautoihin.

– Tästä on olemassa kolmen juristin näkemys. Vierumäen päätöstä tullaan varmasti soveltamaan muihinkin tapauksiin, ja siksi on tärkeää, että käsittely tehdään nyt perusteellisesti, Laitinen näkee.

Alueella historiallista merkitystä

Laitinen muistuttaa, että esimerkiksi oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen ovat kritisoineet siirtopäätöstä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Myöskään Museovirastoa alueella edustava Lahden kaupunginmuseo ei omassa lausunnossaan puoltanut hautojen avaamista. Vaikka Museovirasto ei pidä joukkohautaa muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännöksenä, näkee se haudalla olevan huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä.

Myös Laitinen korostaa alueen historiallista merkitystä. Mikäli joukkohauta-alueella lepäävät vainajat lopulta siirretään muualle, pitäisi hauta-alue Laitisen mielestä säilyttää nykyisellään.

– Paikalla on historiallista arvoa, jota tulisi vaalia.

Sari Asikainen
sari.asikainen@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat